Näyttelijä Alina Tomnikovin silmät avautuivat kansainvälisen sarjan kuvauksissa Irlannissa. Hän toivoo nyt arkeensa muutosta.

Näyttelijä Alina Tomnikovin pikavisiitti Suomeen syyskuussa oli valtavan tunteikas. Kyyneliä ehti vierähtää poskelle ja jopa eteisen lattiallekin sekä onnesta että haikeudesta.

Alina, 37, on viettänyt viimeiset kuukaudet ulkomailla Amazonin kansainvälisen suurtuotannon kuvauksissa. Hän näyttelee tuplaroolin historiaan pohjautuvassa Bloodaxe-draamasarjassa.

Koko perhe muutti Irlantiin kuvausten ajaksi. Helsingin-koti on ollut vuokralla ja nyt se on laitettu myyntiin. Toistaiseksi Alina ei tiedä, palaako hän kotiinsa enää, kun kuvaukset ovat myöhemmin syksyllä ohi.

Epävarmuudesta huolimatta näyttelijä on todella onnellinen. Alina tunnistaa onnellisuuteensa kaksi erityistä syytä.

– Se, että minulla on tällä hetkellä töitä ja ihana perhe, hän kertoo Iltalehdelle.

– Ja se, että näiden asioiden yhdistäminen toimii. Olen ymmärtänyt ja päättänyt, että minun ei tarvitse valita, olenko taiteilija vai vanhempi.

Pari vuotta sitten Alina sai esikoisensa puolisonsa Lauri Laukkasen kanssa.

Alina Tomnikov on helpottunut, sillä useat hänen pelkonsa ja ajatuksensa äitiyteen liittyen ovat osoittautuneet turhiksi ylianalysoinneiksi. Pete Anikari

Ennen äidiksi tulemista juuri uran ja äitiyden yhdistäminen pelotti. Alina muistelee yleisiä puheita ”vauvakuplaan sulkeutumisesta” ja siitä, milloin olisi oikea aika saada lapsi. Nyt hän on käsittänyt, että oikeaa hetkeä ei olekaan.

– Olen nyt taiteilija, jolla on lapsi. Enkä vaihtaisi päivääkään. Yhtäkkiä en olekaan elämäni napa, vaan teen päätöksiä toisen tarpeet edellä. Se on todella hienoa.

Alina kuvaa isoksi muutokseksi tämän kaiken ymmärtämistä ja tasapainon löytymistä perheen ja uran yhdistämiseen. Hän kokee taiteilijuuden usein melko itsekkääksi hommaksi, lapsiarki puolestaan on päinvastaista.

– Epäitsekkäintä, mitä olen koskaan kokenut.

Kestävä suhde

Kuvausreissujen ja perhearjen yhdistämisessä auttaa valtavasti, että Alinan puoliso pystyy matkustamaan mukana. Myös Alinan äiti on ollut kuukauden Irlannissa auttamassa.

– Se on suuri lahja. Perheen ja kodin tuntu muodostuu niistä ihmisistä, joiden kanssa on, oli sitten missä tahansa.

Alina kokee, että hänen ja puolisonsa suhde on muuttunut hyvin vähän lapsen syntymän myötä. Suhde pohjautuu paljolti ystävyyteen, eikä ainoastaan romanttiseen intiimiyteen. Juuri tästä syystä suhde kestää.

– En olisi halunnut lasta, ellei se olisi ollut juuri puolisoni kanssa. En kokenut koskaan vauvakuumetta, vaan toive liittyi siihen toiseen ihmiseen, että juuri hänen kanssaan haluan jakaa tämän.

Henkilökohtaisesta elämäntilanteestaan Alina Tomnikov on onnellinen. Samalla hän katselee tarkastelee kuitenkin kauhulla, surulla ja raivolla kulttuurialan tilannetta sekä maailmalla riehuvia sotia. Pete Anikari

Vaikka perheen Helsingin-koti on myynnissä, eivät he ole jättämässä Suomea taakseen. Suomesta Alina ei pysty luopumaan, eikä halua. Irlannissakin on välillä vaivannut voimakas koti-ikävä, vaikka Alina kokeekin kotiutuneensa myös sinne.

Kuukaudet irlantilaisessa pikkukylässä ovat kuitenkin avanneet silmät. Alina on ymmärtänyt, että hän ei kaipaa Helsingin keskustan hälyä, vaan rauhaa, hiljaisen makuuhuoneen, pihan ja vakiokahvilan kävelymatkan päästä.

Alina haluaisi kulkea taaperon kanssa ja tutkailla maailmaa yhdessä puristamatta jatkuvasti hänen kättään ja jaellen kieltoja.

– Etsimme pk-seudulta jotain, jossa yhdistyisi rauhallisempi ympäristö ja jokin kyläkeskus kävelymatkan päässä.

Venäjä-unelma kuopattu

Uusi koti Suomesta on haastatteluhetkellä etsinnässä. Vuosien varrella Alina Tomnikovia on voinut nähdä useissa kansainvälisissä tuotannoissa ja Bloodaxe-sarjan kuvauksissakin vierähtää vielä aikaa. Alina kertoo, että kansainväliset tuotannot eivät millään tapaa ole hänen ainoa polkunsa.

– Olen ehkä vähän haastava sen suhteen. Intohimoni ja unelmani ovat ihan 50/50 täällä ja ulkomailla.

Alina Tomnikov kertoo nauttivansa eri kielistä ja siitä, että voi parantaa jotain osaamaansa kieltä tietyn roolin varjolla. Muun muassa tämä vetää mukanaan kansainvälisiin tuotantoihin. Pete Anikari

Uraansa hän kuvaa eräänlaiseksi tilkkutäkiksi, sillä yhdistelmä ei ole yksinkertainen. Ulkomaiset tuotannot vaativat usein sitoutumista, mutta työtarjoukset saattavat tulla lyhyelläkin varoitusajalla. Silloin voi olla, että näyttelijä on jo sitoutunut kotimaiseen tuotantoon.

– Unelmani olisi, että pystyisin tekemän molempia ja uskon, että se onnistuu. Jos katson elämääni taaksepäin, olisin tehnyt erilaisia valintoja, jos minulla olisi tähtäimessä vain kansainvälinen ura.

Aiemmin Alina teki uraa myös isänsä kotimaassa Venäjällä. Nyt urahaaveet itään ovat täysin jäissä.

– En ole kylmä omille juurilleni, mutta suhde Venäjällä työskentelemiseen on poikki tällä hetkellä.

Entä voisiko Alina vielä jonain päivänä nähdä itsensä tavoittelemassa edelleen uraa myös Venäjällä?

– Politiikan pitäisi muuttua todella voimakkaasti, Alina toteaa.

Poikkeuksellinen rooli

Tänä syksynä Alina Tomnikov nähdään myös kotimaisilla valkokankailla Josefiina Rautiaisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Huutamisen taito -elokuvassa.

Psykologisessa ja tiivistunnelmaisessa draamassa Alina nähdään Heloisan roolissa. Heloisa käy terapiassa muun muassa väkivaltaisten pakkoajatustensa vuoksi.

Vastarakastunut Heloisa kertoo terapeutilleen, kuinka haluaisi esimerkiksi valella treffikumppaninsa kasvot sytytysnesteellä ja painaa tämän naaman palavaan hiillokseen. Pian käy ilmi, että uusi rakas onkin psykoterapeutti Anun (Jonna Järnefelt) poika Antti (Samuel Kujala).

Alina Tomnikov kiehuu kulttuurialan leikkausten vuoksi: ”Olemme taiteilijoita ja haluamme tehdä sitä sielusta. Emme voi tehdä tätä sielusta, jos ei ole resursseja” Pete Anikari

Alina Tomnikov ja Josefiina Rautiainen tutustuivat, kun Alina oli vielä Teatterikorkeakoulussa. Ennen Huutamisen taito -elokuvan käsikirjoitusta he keskustelivat paljon muun muassa terapiasuhteen erityisestä luonteesta.

– Itse paljon terapiassa käyneenä valmistauduin kuvauksiin jo, kun ylipäätään juttelimme siitä, miten ihana ja hassu se terapiasuhde on. Fokus on täysin toisessa, eikä se ole ystävyyttä, mutta mitä jos kiinnyt tai saako kiintyä, Alina luettelee.

Alina valmistautui rooliinsa myös keskustelemalla väkivaltaa kokeneiden ihmisten kanssa, sillä väkivallasta hänellä itsellään ei ole omakohtaista kokemusta.

– Yritin ymmärtää, miltä väkivalta tuntuu kehossa ja millaiset jäljet se jättää. Pohdin myös paljon sitä logiikkaa, että hahmollani on ollut väkivaltainen lapsuus, mutta aikuisena se oireilee rakastuessa väkivaltaisina pakkoajatuksina. Halusin ymmärtää, miten se, että minua on satutettu johtaa siihen, että haluan mielikuvissani satuttaa toista.

Alina Tomnikov tähdittää Huutamisen taito -elokuvaa. Miikka Pakarinen / Cinemanifest

Ohjaaja näki Alinan teoksen pääroolissa jo käsikirjoitusta laatiessaan. Muun muassa tämä teki Huutamisen taito -elokuvasta Alinalle hyvin henkilökohtaisen. Hahmossa tosin on hyvin paljon eroja näyttelijään itseensä.

– Se tuntui henkilökohtaisesti tärkeältä ja suurelta luottamukselta, että joku kirjoittaa jo sinä mielessäsi. Se oli ihanaa, Alina summaa.

Huutamisen taito ensi-illassa 31. lokakuuta.