Kuka haluaa tulla rakentamaan Suomen ensimmäistä satelliittia? Tehtävänanto houkutteli Aalto-yliopiston insinööriopiskelijoita, joiden kunnianhimo oli korkealla, professori Jaan Praks muistelee. Satelliittiprojekti perustettiin hänen aloitteestaan kesällä 2010.
Eri alojen insinööriopiskelijat kokoontuivat radiolaitoksen laboratorioon Espoon Otaniemeen. Ei ollut tiukkaa aikataulua. Oli vain epävarma ja suuruudenhullulta kuulostanut tavoite.
Vuosikymmenien ajan pääsy avaruuteen oli ollut niin kallista, että siihen oli varaa vain suurvalloilla ja suuryrityksillä. 2010-luvulla teknologian kehitys mahdollisti avaruuden alimpien kerrosten tavoittelun jopa suomalaisteekkareille.
Otaniemessä parikymmentä opiskelijaa rakensi pienoismalleja. Pahvista, metallista, elektroniikkajätteestä. Projektia rahoitettiin Aallon pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnatun ohjelman rahoituksella.
Aalto 1 oli maitopurkin kokoinen ja painoi neljä kiloa. Juhannusaattona 2017 Intiasta laukaistiin kantoraketti, joka vei sen noin 500 kilometrin korkeuteen. Matkan hinta oli runsaat 200 000 euroa. Valtaosan summasta maksoi Aalto, mutta osan myös yrityssponsorit ja yhteistyökumppanit.
Aalto 1 otti ensimmäisen kuvansa Tanskan ja Norjan rannikoista. Kun se lähetti otoksen maa-asemalle, kuvan latautuminen kesti viikon.
Projektista tuli lähtölaukaus suomalaisen avaruusteknologian kehitykselle.
”Monet osallistujista perustivat myöhemmin alan yrityksiä”, Praks sanoo. Hän luettelee: KuvaSpace, Arctic Astronautics, Aurora Propulsion…
Tilaa Tekniikan Maailma ja saat jutun heti luettavaksesi