Tuhannet ihmiset katsovat videoalustoilta rappiosisältöä, joka Suomessa keskittyy alkoholin ongelmakäyttöön. Kysyimme asiantuntijalta, miksi ryyppäysstriimit kiinnostavat ihmisiä, ja mitä sisällön tekijä niistä saa.

  • Rappiostriimit voivat olla koukuttavia sekä tekijälle että katselijalle.
  • Rappiostriimaajat saavat sisällöntuotannosta rahaa, mielihyvää ja nähdyksi tulemisen tunnetta, mutta toisaalta se ylläpitää päihdeongelmaa.
  • Striimaus luo illuusion sisällön aitoudesta, mutta sisältö on todennäköisesti hyvin suunniteltua.

Suomessa rappiostriimaus-ilmiö näkyy enimmäkseen päihteiden ongelmakäyttämisenä suorissa lähetyksissä. Tällaiset videot kiehtovat tuhansia katsojia, ja osa pitää rappiosisältöä aitona verrattuna vaikkapa käsikirjoitettuun tositelevisioon.

Rappiostriimauksessa videon tekijä käyttäytyy shokeeraavasti, nöyryyttävästi tai jopa vaarallisesti esimerkiksi Tiktok-livelähetyksessä.

Iltalehden tietojen mukaan tunnettu rappiostriimaaja Ismo Tauriainen, 32, löytyi kuolleena uimarannalta Helsingissä viime perjantaina.

Tauriainen teki sisältöä laitela92-nimimerkillä esimerkiksi Tiktokiin ja Kick-alustalle, ja Tiktokissa hänellä oli yli 20 000 seuraajaa. Tauriaisen sisältö oli vahvasti päihteiden värittämää.

Suosituimmat rappiostriimaajat hyötyvät toiminnastaan rahallisesti. Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelema, Pottukoira-nimellä striimaava Jouko Kärkkäinen tienaa kymmeniätuhansia euroja juomalla alkoholia suorissa nettilähetyksissä.

Hetki ennen kuolemaansa Tauriainen vieraili juuri Kärkkäisen luona Virossa striimaamassa.

– Juotiin viinaa, sekoiltiin ja striimattiin, Kärkkäinen kertoi tapahtumista Iltalehdelle.

Mitä rappiostriimaus kertoo kohauttavan videon tekijästä tai rappiolähetysten kuluttaminen katsojasta? Kysyimme asiantuntijalta.

Rappiostriimaaminen voi kääntyä tekijäänsä vastaan, sillä se ei motivoi hakeutumaan päihdehoitoon vaan ylläpitää addiktiota. Kuvituskuva. Adobe Stock / AOP

Mielihyvää ja hallinnan tunnetta

Lääkärikeskus Aavan psykologin Annukka Niemelän mukaan yhteiskunnassa usein heikommassa asemassa olevat rappiostriimaajat saavat toiminnastaan validaatiota, eli nähdyksi tulemisen kokemusta ja mielihyvää.

– Vaikka validaatio omalle olemassaololle tapahtuisikin tällaisen aika hurjan äärilinjan kautta, se on silti validaatiota ja aivot saavat mielihyvää siitä, kun ihmiset alkavat seurata striimiä, Niemelä sanoo.

Mielihyvään voi jäädä koukkuun. Striimaamisen kautta alkoholisti voi myös saada hallinnan tunnetta omasta tilanteestaan. Addiktio saattaa heikentää hallinnan kokemusta, koska vieroittautuminen on vaikeaa, vaikka sitä haluaisi, ja muutkaan asiat elämässä eivät välttämättä ole menneet toivotulla tavalla. Hallinnan tunnetta tilanteeseen voi rakentaa olemalla aktiivinen striimaaja.

– Ongelma tässä on se, että ongelmaa hoidetaan toisella, joka ylläpitää alkuperäistä ongelmaa.

Striimaajat voivat tekemisensä kautta saada myös jonkinlaista vertaistukea ja uusia ystäviä, vaikkakin myös julmia vihakommentteja.

– Yksi keskeinen motivaattori on raha. Jos on vakavasti addiktoitunut, niin aika keinoja kaihtamatta lähdetään etsimään keinoja rahoittaa päihteiden käyttöä. Tällähän ihmiset saattavat tienata hyvinkin paljon, Niemelä sanoo.

– Voi hämärtyä se, onko eettistä tehdä sisältöä, joka voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi lapsiin ja nuoriin. Ja jos itse ei ole tullut autetuksi yhteiskunnassa, ei myöskään välttämättä välitä siitä, mitä omalla toiminnallaan saattaa aiheuttaa.

Moni saattaa kokea yhteiskunnan suunnalta paineita, siitä, millainen pitäisi olla – tulisi käydä töissä ja olla ”kunnon kansalainen”.

– Joillakin se herättää aika kovaa vastustusta ja oppositionaalisuutta: halutaan vähän kärjistäenkin sanoa vastalause erilaisille yhteiskunnan odotuksille ja paineille. Se saattaa puhutella joitakin, ja saatetaan jopa ihastella rohkeutta tehdä jotain täysin epäsopivaa.

Rankka sisältö kiinnostaa

Niemelän mukaan yllättävä, rankka ja raadollinen sisältö kiinnostaa ihmisiä luonnostaan.

– Sama ilmiö on selittänyt sitä, miksi esimerkiksi tosi-tv:ssä on tykätty katsoa sekoilua. Se herättää meissä uteliaisuutta. Moni nauttii myös kauhuelokuvista, koska saa niistä kauheuksista jonkinlaisia kiksejä.

– Toisaalta kun katsomme sisältöä, jossa toisilla menee huonosti, se voi tarjota lohtua omaan tilanteeseen, ja oma elämä ei tunnu niin pahalta.

Striimaus luo illuusion sisällön aitoudesta.

– Se ei ole niin hienoilla kameroilla kuvattu ja antaa illuusion, että tämä tulee tässä hetkessä, mutta kyllä striimaajat tietävät erittäin hyvin, millainen sisältö puhuttelee. Jos tietyntyyppinen sisältö on saanut ennenkin huomiota, niin sitä tuotetaan lisää.

Varsinkin nuorille rappiostriimit tarjoavat kurkistusikkunan täysin toisenlaiseen elämään.

– Ihmisluontoa kiinnostaa tirkistellä toisten elämään. Nuoren näkökulmasta tässä päästään tirkistelemään jotakin todella kiellettyä ja jännittävää, joten se voi herättää vieläkin enemmän mielenkiintoa.

Livestriimeissä voi tapahtua asioita, jotka jäävät katsojan mieleen pyörimään. Adobe Stock / AOP

Rappiostriimien karut puolet

– Striimaaja saattaa olla tietoinen siitä, että näkyvyyden lisäksi ei välttämättä ole muita vastaavalla tavalla realistisia tulonlähteitä, Niemelä sanoo.

Striimaaja saattaa ajautua tekemään sisältöä siksi, että hänestä tuntuu välttämättömältä pystyä rahoittamaan omaa alkoholismiaan.

– Mitä raadollisempaa ja hirveämpää sisältö on, sitä todennäköisemmin se herättää ihmisten huomiota, ja sillä saa seuraajia ja katsojia. Suomen ulkopuolella on ollut väkivaltaisempaakin sisältöä, mutta Suomessa sisältö on kuitenkin painottunut alkoholismiin ja kännisekoiluun.

– Sekin on relevantti kysymys, voidaanko Suomessa yhteiskunnan tasolla puuttua, jos ilmiö leviää käsistä?

Somejulkisuus on monen nykynuoren haaveammatti, mutta harvalle päihteidenkäytöllä haettava julkisuus on sellaista, josta haaveillaan, Niemelä kertoo.

– Yhteiskunnan olisi hyvä tarttua siihen, miten voimme tarjota riittävästi psyykkistä tukea ihmisille elämän poluilla ja päihderiippuvuuksien hoidossa – jotta kaikilla voisi olla mahdollisuus toteuttaa itseään tuhoamatta terveyttään.

Niemelän mukaan sisältöjä saattavat seurata monet nuoret ja lapsetkin.

– Tällaisessa täysin hallitsemattomassa livestriimissä saattaa sattua ja tapahtua katsojan kannalta ahdistavia asioita, kuten seksuaalista häirintää, ja ne saattavat jäädä mieleen kalvamaan. Lapset ja nuoret eivät välttämättä uskalla myöskään puhua näistä vanhemmilleen, koska striimien katsominen olisi varmasti ollut kiellettyä.

Striimaajalle rahaa lahjoittava voi kuvitella auttavansa näin ihmistä, joka voi huonosti. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.

– Se voi herättää oloa, että minä autan, mutta todellisuudessa lahjoitettu raha käytetään haitallisen toiminnan jatkamiseen.

Striimien katsominen on koukuttavaa ja voi tuntua harmittomalta, mutta Niemelä suosittelee etsimään muuta katseltavaa.

– Kannustaisin etsimään viihdettä jostakin, jossa on jonkinlaista pyrkimystä eettisyyteen. Esimerkiksi television viihdeohjelmien tuotantotiimeissä on yleensä sentään psykologi mukana tukemassa osallistujia ja tuotannon eettistä harkintaa.