Tehyn puheenjohtajalla on näkemys siitä, miten Suomen kasvavia puolustusmenoja tulisi käyttää.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kuvattuna huhtikuussa 2025. Mikko Huisko
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ehdottaa, että Nato-tavoitteen myötä kasvavia puolustusmenoja käytettäisiin sosiaali- ja terveyssektoriin.
Naton jäsenmaat sopivat kesäkuussa Haagissa nostavansa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2035 mennessä.
Sitoumus jakautuu kahteen osaan: 3,5 prosenttia menoista tulee suunnata ”kovaan” puolustukseen ja 1,5 prosenttia muihin puolustuksen kannalta kriittisiin investointeihin, kuten teollisuuteen ja infrastruktuuriin.
Rytkönen näkee, että ainakin osa 1,5 prosentin potista pitäisi Suomessa ohjata sosiaali- ja terveyssektorille.
– Sote on osa kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta, hän perustelee.
Lisää rahaa tavalliseen arkeen
Rytkönen huomauttaa, että sotesektorin merkitys korostuu kriisitilanteissa. Jos jotain odottamatonta tapahtuu, apua on oltava saatavilla.
– Erilaiset kriisitilanteet ovat sotesektorille tuttuja, oli se sitten liikenteen suuronnettomuus tai kouluampuminen. Eli jos pahin tapahtuisi, sote olisi silloin suuri osatekijä.
Pahimmalla tapahtumalla Rytkönen viittaa sotatilaan. Hän painottaa, että sotepalveluiden on toimittava Suomessa tilanteessa kuin tilanteessa.
Toimintakyky voidaan Rytkösen mukaan taata vain rahoituksen vahvistamisella.
– Rahaa pitää ohjata aivan normaaliin hyvinvointialueiden arkeen, jotta hyvinvointialueet ovat kestäviä kohtaamaan arjen lisäksi poikkeustilanteet.
– On hurjaa, että Suomi on Nato-maa, eikä meillä esimerkiksi ole sotilassairaalaa, Rytkönen sanoo.
Hän arvioi, että puolustusmenojen suuntaaminen sosiaali- ja terveyssektorille viestisi yhä vahvemmin myös ulospäin sitä, miten sotesektori on osa kokonaisturvallisuutta.