Ukrainalaisten työttömyysluvut näyttävät tällä hetkellä karuilta, mutta niille on selvä syy.

Työtä hakee nyt entistä useampi ihminen. Kuvituskuva. Antti Nikkanen

Työttömyysasteen trendi on Suomessa noussut jo kymmeneen prosenttiin. Se on Espanjan jälkeen koko Euroopan toiseksi heikoin.

Työttöminä on suomalaisten lisäksi paljon ukrainalaisia. Vielä vuonna 2022 ukrainalaisia oli työttömänä alle 800, mutta nyt heitä on työttömänä jo yli 8 000.

Johtava asiantuntija Antti Kaihovaara työ- ja elinkeinoministeriöstä näkee ukrainalaisten työttömyyden kasvun syyn selvänä. Kaihovaaran mukaan vuoden 2022 jälkeen Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua yli 80 000 ukrainalaista, ja heistä on maassa tällä hetkellä vajaa 50 000.

– Ihan vain väestön lisääntymisen takia myös työttömien määrä käytännössä lisääntyy, Kaihovaara sanoo.

Kaihovaaran mukaan tilanteeseen liittyy se, että tilapäistä suojelua saavat pakenevat sotaa Ukrainassa.

– Heillä ei ole valmiiksi työpaikkaa täällä, joten heidän matkansa työmarkkinoille on ihan erilainen kuin niillä, jotka tulevat työperusteisesti Ukrainasta.

Ukrainalaisten työllisyysaste oli Kaihovaaran mukaan ”ihan hyvä” ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Vuonna 2022 ukrainalaisten työllisyysaste oli 67 prosenttia, mutta laski 48 prosenttiin vuonna 2023.

– Johtuen tietysti siitä, että maahan tuli sen verran paljon tilapäistä suojelua saavia tuossa välissä.

Esimerkiksi venäläisten työllisyysaste oli ennen hyökkäyssotaa Kaihovaaran mukaan matalampi kuin ukrainalaisilla. Muuten venäläisten työttömyys on kehittynyt samalla tavalla kuin muiden ulkomaalaisten viime vuosien aikana.

– Ei ole ainakaan silmiini osunut mitään selkeää trendiä suuntaan tai toiseen.

Selvä ero suomalaisiin

Nyt työmarkkinoiden tilanne on vaikea kaikilla osa-alueilla. Kaihovaaran mukaan työmarkkinoiden heikko vetovoima ja huono taloustilanne heijastuvat lähes aina ulkomaalaisten työttömyyteen. Ulkomaalaisten työttömyys on suhdanneherkempää, hän tiivistää.

– Laskusuhdanteessa työttömyys kasvaa enemmän ja noususuhdanteessa työllisyys kasvaa.

Kaihovaaran mukaan ulkomaalaisten työttömyyden suhdanneherkkyys johtuu siitä, minkälaisilla aloilla he keskimäärin työskentelevät.

– Tällä hetkellä voi nostaa esiin esimerkiksi rakennussektorin, joka on ollut ihan jäissä, hän sanoo.

– Palvelualat, joilla työskennellään, ovat monesti suhdanneherkkiä aloja. Esimerkiksi julkisella sektorilla työskennellään selvästi vähemmän kuin suomalaisten kohdalla.

Samaan aikaan osa-aikainen työ ja määräaikaiset sopimukset ovat ulkomaalaisilla yleisempiä kuin suomalaisilla.

– Jos määräaikainen työ on yleisempää, se yleensä tarkoittaa sitä, että kun määräaika päättyy, työ ei välttämättä enää jatku, jos työmarkkinatilanne on heikko, Kaihovaara sanoo.

Tyrmäys Kangasharjulle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja, taloustieteilijä Aki Kangasharju sanoi lokakuun alussa Iltalehdelle, että pääsyy kymmeneen prosenttiin kohonneelle työttömyydelle on työnhakijoiden lisääntynyt määrä.

Käytännössä kyse on vuonna 2022 saapuneista tilapäistä suojelua saavista, joista merkittävä osa on ukrainalaisia.

– Työttömien määrä on lisääntynyt paljon enemmän kuin työllisyys on vähentynyt, Kangasharju sanoi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan tärkein syy työttömyysluvuille on työnhakijoiden lisääntynyt määrä. Inka Soveri

Kaihovaaran mukaan tilapäistä suojelua saavilla on vaikutusta työttömyyslukuihin, mutta he eivät ole keskeisin syy työttömyyden kasvuun.

– Voidaan sanoa se, että ylipäänsä ulkomaalaisten työttömyys on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana enemmän kuin suomalaisten työttömyys. Eli sillä on kyllä merkitystä.

– Eivät he ole keskeinen syy kuitenkaan.

Kaihovaaran mukaan tilapäistä suojelua saavia oli syyskuussa työnhakijoina vajaa kymmenentuhatta ja työttöminä työnhakijoina kolmisentuhatta. Toki kaikki sotaa pakenevat ukrainalaiset eivät ole tilapäistä suojelua saavia.

– Se ei kuitenkaan selitä isossa mittakaavassa sitä työttömyyden kasvua, jossa puhutaan kymmenistä tuhansista.

Tilapäistä suojelua saavilla työllisyysaste on Kaihovaaran mukaan selkeästi pienempi kuin ulkomaan kansalaisilla keskimäärin.

Ukrainalaiset ovat kuitenkin ensimmäisten vuosiensa aikana työllistyneet selkeästi paremmin kuin kansainvälisen suojelun perusteella tulleet.

– Osalla oli täällä verkostoja jo valmiina, mutta esimerkiksi työmarkkinoiden suhtautuminen ukrainalaisiin on ollut varsinkin alkuvaiheessa hyvin paljon myönteisempää.

Suurimmat kansallisuusryhmät kansainvälistä suojelua saavien joukossa ovat Irak, Afganistan, Somalia ja Syyria. Joukossa on kuitenkin paljon muitakin kansallisuuksia.

Minkä maiden kansalaiset ovat heikoimmin työllistyviä kansainvälistä suojelua saavista?

– Suoria kansallisuuksia en osaa sanoa, mutta kyllä tuolta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevien joukossa työllistyminen on ollut hidasta, joskin kasvamassa.