Matti Suurosen 70-luvun Venturo-talo on myytävänä.
Ufo-kahvila edusti sisältä 70-luvun tyyliä parhaimmillaan. Rakennuksen tyylin kruunasivat siihen sopivat huonekalut sekä ikkunoiden takana aukeava järvimaisema. Etelä-Karjalan museo
Luumäellä on myynnissä entinen huoltoasema. Normaalisti huonokuntoiset ja vuosikymmeniä käyttämättöminä olleet asemat eivät luultavasti herättäisi kummoista kiinnostusta, mutta tämän rakennuksen kohdalla tilanne on toinen. Rakennus on nimittäin yksi maailmankuulun arkkitehti Matti Suurosen 70-luvulla suunnittelemista Venturo-taloista, joita valmistettiin 70-luvulla vain 19 kappaletta.
Rakennus on päässyt huonoon kuntoon, sillä kahvilatoiminta siinä päättyi jo 80-luvulla. Sen jälkeen se on toiminut varastona, ja ikkunat paljastavat, että sisällä ovat yhä alkuperäiset 70-luvun muovihuonekalut.
Rakennus oli vuosikymmeniä yksityishenkilön omistuksessa. Vain varastona toimineesta rakennuksesta tehtiinkin vuosittain kyselyitä tai jopa ostotarjouksia, mutta omistaja ei joko myynyt tai pyysi liian korkeaa hintaa.
Omistaja kuitenkin kuoli muutama vuosi sitten, ja rakennus päätyi perikunnalle ja on nyt tulossa myyntiin.
– Se tullaan myymään huutokaupassa Meklari.com -sivustolla. Kiinnostuneet ostajat voivat ottaa yhteyttä jo nyt, vahvistaa Harri Boman myyntiä hoitavasta Kymrea Oy:stä.
Myynnin tiellä on vielä joitakin käytännön järjestelyitä.
– Selvitämme esimerkiksi, onko museovirastolla jotain vaateita rakennukseen liittyen.
Ufojen isä
Matti Suuronen nousi maailmanmaineeseen suunnittelemalla lujitemuovista Futuro-talon. Rakennus sai nopeasti lempinimen Ufo-talo, koska sen ulkonäkö muistutti lentävää lautasta. Futuro-taloja valmistettiin Suomessa 20, ja jos ulkomailla lisenssin myötä valmistetut Futurot lasketaan mukaan, nousee niiden kokonaismäärä noin sataan.
Yksi Suomessa valmistetuista Futuroista päätyi Luumäelle 1970, kun siinä avattiin Ufo-kahvila. Kovin kauaa tämä Ufo ei kuitenkaan ollut laskeutuneena Etelä-Karjalaan, sillä jo 1971 se myytiin eteenpäin ja se päätyi Pöytyälle.
Ufon vieressä ollut laatikkomainen myymälärakennus sai jäädä paikalleen.
Futuro-talo oli Luumäellä kahvila- ja baarikäytössä 1970-1971. Timo Pallasoja
Ufon paikalle tuli niin ikään Suurosen suunnittelema Venturo-talo, joka on pienemmästä tunnettuudestaan huolimatta yhtä harvinainen kuin kuuluisampi Futuro.
Vaikka Futuro-talo myytiin pois, jäi Ufo-kahvilan nimi käyttöön, ja rakennus toimi myös huoltoasemana. Sisällä siellä oli niin upeat aikakautensa kalusteet, että nykyperspektiivistä katsottuna kyse voisi olla yhdestä aikakautensa kauneimmista huoltoasemista.
Ufo-kahvila sellaisena kuin 70-luvulla autoilleet sen muistavat. Rakennus oli kauniilla paikalla, sillä heti sen takana siintävät Kivijärven kauniit maisemat. Etelä-Karjalan museo
Ufo toimi 70-luvulla huoltoasemana ja kahvilana. Etelä-Karjalan museo
Vaikka kahvilatoiminta päättyi jo 80-luvun alussa, ovat alkuperäiset kalusteet yhä tallessa Etelä-Karjalan museo
Kahvila vaihtoi omistajaa 80-luvulla, mutta kahvilatoiminta ei jatkunutkaan. Etelä-Saimaan mukaan mukana oli huonoa onneakin, sillä uuden omistajan kahvilanpitäjäksi palkkaama henkilö joutui liikenneonnettomuuteen ennen avajaisia. Omistaja myös lehden mukaan koki, että Luumäen kunta ei halunnut hänestä kilpailijaa vieressä toimineelle Luumäen Motellille.
Kahvila ei koskaan auennut, vaan rakennus jäi pelkäksi varastoksi yli neljän vuosikymmenen ajaksi.
Futurot tiedetään todella arvokkaiksi ja niistä on maksettu jopa satoja tuhansia euroja. Nyt myyntiin tulevan Venturon arvoa on todella vaikea arvioida, koska näitä on tehty niin vähän ja myyty niin harvoin.
Kahvilatoiminta loppui Venturossa jo 80-luvun alussa. Timo Ravi
Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld kertoi Etelä-Saimaalle 2015, että voidaan puhua huomattavan arvokkaasta kokonaisuudesta.
— Jos alkuperäiset huonekalut ovat siellä olemassa ja interiööri on säilynyt, se voi olla todella arvokas.
Näin todella on. Sisällä ovat alkuperäiset muovihuonekalut, joita jotkut ulkoa tai kuvista katsoneet ovat saattaneet luulla legendaarisen Yrjö Kukkapuron luomuksiksi.
– Ne eivät ole Kukkapuron vaan Matti Suurosen itsensä suunnittelemia, Boman kertoo.
– Kukkapuron tuolien jaloissa oli neljä sakaraa ja näissä Suurosen suunnittelemissa kolme, hän kertoo.
Omistaja käytti rakennushistoriallisesti arvokasta Venturoa pelkkänä varastona. Timo Ravi
Jo ilman huonekaluja rakennus olisi arvokas.
— Venturot ovat aivan yhtä arvokkaita kuin Futurot. Futuro oli hankalampi. Käytännöllisiä Venturoita oli asuntoina ja bensa-asemien kahviloina, Standertskjöld kertoi Etelä-Saimaalle.
Vuosien laiminlyönnit näkyvät kuitenkin siinä, että rakennus on ulkopinnoiltaan huonossa kunnossa ja vaatii entisöintiä. Ja se maksaa.
– Kahvila pitäisi ehdottomasti pelastaa. Tosin sen aikaista muovia on hirveän vaikea entisöidä, Standertskjöld kommentoi 10 vuotta sitten. Nyt aikaa on kulunut ja rakennus entistä huonommassa kunnossa, joten entisöinnistä on tulossa entistä haastavampi ja kalliimpi urakka.
Sisällä olevat alkuperäiset huonekalut lisäävät rakennuksen kiinnostavuutta. Timo Ravi
Alkuperäinen vuoden 1970 Ufo-kylttikin on yhä tallessa ikkunalasien takana. Timo Ravi
Iltalehti kertoi hiljaittain 80-luvun suurimmasta suomalaisesta liikenneasemasta, joka on tällä hetkellä autiotalona. Lue aiheesta lisää täältä.
Kuvatekstiä korjattu kello 9.36. Artikkelin toisen kuvan ottajan sukunimi on Pallasoja, ei Pallasvuo.