Suomen itärajalle rakennettu esteaita herättää kiinnostusta matkailijoissa, mikä on johtanut rajarikkomusten lisääntymiseen. Aitaa voi katsoa myös luvallisista paikoista.
Avaa kuvien katselu
Kaakkois-Suomen rajavartiosto suosittelee itärajan esteaidan katseluun paikkoja, joissa ei voi vahingossa harhautua rajavyöhykkeelle. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Suomen itärajalle rakennettava esteaita on uusi turistinähtävyys Kaakkois-Suomessa.
Turistit piipahtavat katsomassa aitaa ja ottavat samalla kuvia itsestään aidan lähellä. Usein kuvaaminen tapahtuu rajavyöhykkeellä, vaikka sinne ei ole asiaa ilman lupaa.
Luvaton käynti tallentuu aidan valvontajärjestelmään, ja rajavartiolaitos käsittelee tapauksen lievänä valtiorajarikoksena. Tällaisesta rikoksesta seuraa yleensä sakkorangaistus.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto neuvoo aidan katseluun paikkoja, joissa sen voi tehdä laillisesti. Yksi sellainen sijaitsee Lappeenrannan Vainikkalan lähellä Hiivaniemessä.
Avaa kuvien katselu
Hiivaniemi sijaitsee Lappeenrannan Vainikkalassa lähellä itärajaa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle, Mapcreator, Open Street Map
Vainikkalan rajavartioaseman päällikkö Jussi Pekkala sanoo, että Hiivaniementieltä näkee aitaa satojen metrien matkalta. Samalla näkee myös Venäjän puolelle.
– Hiivaniementiellä saa liikkua vapaasti, mutta pellolle meneminen on kiellettyä, silloin ollaan jo rajavyöhykkeellä, Jussi Pekkala sanoo.
Vainikkalan rajavartioaseman päällikkö Jussi Pekkala opastaa katsomaan uutta esteaikaa Lappeenrannan Hiivaniementieltä. Video: Kalle Purhonen / Yle
Hiivaniemessä asuva Raine Kälviäinen on huomannut, että monet ovat paikan löytäneet omatoimisesti.
Kälviäinen viljelee kylällä presidentti Urho Kekkoselle ja hänen puolisolleen Sylvi Kekkoselle kuuluneen maatilan maita.
– Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja aidan rakentamista kylätiellä ei ollut juuri lainkaan liikennettä. Nyt saattaa olla kolmekin autoa pysähtyneenä samassa paikassa ja kaikista katsotaan aitaa, sanoo Kälviäinen.
Lappeenrannan Hiivaniemessä asuva Raine Kälviäinen sanoo, että ennen niin hiljaisella kylätiellä käy päivittäin turisteja. Video: Kalle Purhonen / YleKatso karttaa ennen rajalle menoa
Kaakkois-Suomen rajavartioston Pekkala suosittelee tarkistamaan rajavyöhykkeen kulun Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta, jossa rajavyöhykkeen takaraja on merkitty sinisellä katkoviivalla.
Navigaattoreihin ja ulkomaisiin karttapalveluihin rajavyöhykettä ei välttämättä ole merkitty.
Avaa kuvien katselu
Lappeenrannan Hiivaniementieltä näkee esteaitaa satojen metrien matkalta. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Rajavyöhykkeen leveys vaihtelee muutamista kymmenistä metreistä jopa yli kilometriin. Usein vyöhyke alkaa rajalinjan lähellä kulkevasta maantiestä. Toisinaan vesistö voi vaikuttaa rajavyöhykkeen leveyteen.
– Pitkin itärajaa on monia paikkoja, missä rajavyöhyke rajoittuu esimerkiksi tiehen. Jos välissä ei ole metsää tai mäkeä, pystyy näkemään esteaidalle ja myös Venäjän puolelle, Pekkala selittää.
Selfie aidalla tuo sakkoja
Kaakkois-Suomen rajavartiosto on kirjannut kesällä 2025 yli 50 lievää valtiorajarikosta, kolmanneksen enemmän kuin kesällä 2024. Yksittäisiä käyntejä on tapahtunut myös Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.
Usein rajarikkomuksiin syyllistyvät Suomessa lomailevat ulkomaiset matkailijat.
– Kyse on usein harkitsemattomuudesta tai siitä, ettei tunneta rajavyöhykkeeseen liittyviä säännöksiä, Jussi Pekkala sanoo.
Tällaisesta lievästä valtiorajarikoksesta seuraa yleensä sakkorangaistus.
Avaa kuvien katselu
Rajavyöhyke on merkitty rajavyöhyketauluilla, keltaisilla nauhoilla tai jopa puomeilla. Kuva: Kalle Purhonen / YleViralliset katselupaikat puuttuvat
Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei vielä ole nähnyt tarpeelliseksi merkitä erityisiä katselupaikkoja karttoihin, joten esteaidan katselu vaatii omatoimisuutta. Katselupaikkojen perustaminen on mahdollista, jos aitaan kohdistuva kiinnostus lisääntyy.
Ilmiö on toistaiseksi keskittynyt Kaakkois-Suomeen, missä rajavyöhyke kulkee lähellä asutusta ja tiestöä.
– Kun mennään pohjoiseen, etäisyys rajaan kasvaa merkittävästi, ja se rajoittaa siellä ihmisten kiinnostusta. Matkat tulisivat pitkiksi ja reitit hankalammiksi, Pekkala toteaa.
Avaa kuvien katselu
Rajavyöhykkeen rajalle on lisätty myös puomeja, jottei kukaan ajaisi vahingossa kielletylle alueelle. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Rajavartiosto on lisännyt merkintöjä rajavyöhykkeen takarajalle alueilla, joilla liikkujia on aiempaa enemmän. Puihin on kiinnitetty keltaista merkintänauhaa selkeyttämään vyöhykkeen reunaa.
– Pysäytämme lähtökohtaisesti alueella liikkuvia ihmisiä, joita ei tunnisteta paikallisiksi. Näin varmistamme, että ihmiset tietävät, missä rajavyöhyke kulkee.