Juttu tiivistettynä
- Veera Ruokojärvi tienaa marjojen poimimisella jopa 2 000 euroa kesässä, mikä helpottaa hänen taloudellista tilannettaan.
- Pienituloisten epäviralliset työt, kuten koiran ulkoilutus, ovat yleistyneet Facebook-ryhmissä ja ne tarjoavat lisätuloa.
- Ruokojärvi myy marjojaan Facebookissa, ja myynnistä saatu tulo on verotonta, mikä vähentää byrokratiaa.
- Professori Saari kannattaa suojaosan palauttamista toimeentulotukeen, mikä parantaisi monen elinoloja.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kun Veera Ruokojärvi menee metsään, se on palkkapäivä. Hän tienaa parhaimpina kesinä mustikoilla ja puolukoilla jopa 2 000 euroa, ja se on vähävaraiselle iso raha.
– Heittämällä enemmän kuin minun kuukausituloni, Ruokojärvi kuvailee.
Tänäkin kesänä Ruokojärvi poimi parisataa litraa marjoja.
Pienitulosten epäviralliset työt ovat olleet näkyvä ilmiö Facebookin puskaradioryhmissä tänä vuonna. Ilmoituksissa kysellään, voisiko esimerkiksi ruokakassia vastaan ulkoiluttaa koiraa tai tehdä jotain muuta pienimuotoista työtä.
Yle kysyi Facebook-ryhmien ylläpitäjiltä, miten yleisenä ilmiö näkyy heidän ryhmissään. Ainakin osassa se näkyy, selvästikin.
Vaihtorinki Pori -ryhmässä tavara vaihtaa omistajaa, mutta myös palveluksia tarjotaan ja kysytään. Ryhmän ylläpitäjä Siri Blomros kertoo, että niiden määrä on viime aikoina ja erityisesti viime vuoden aikana kasvanut.
– Kyselijöitä on yhä enemmän. Voiko ikkunoita pestä, siivota, poimia marjoja, Blomros kertoo.
Pohjois-Savossa puskaradioissa on havaittu sama ilmiö. Tyhjiä pulloja pyydetään vietäväksi kauppaan, muutamat jopa haluavat ryhmän kautta lainata rahaa.
Paperisota ei kiinnosta
Veera Ruokojärvikin myy marjojaan Facebookin ryhmissä.
Ostajien löytäminen on ollut helppoa. Ruokojärven kotitalon tien varressa Asikkalassa on mainoskyltti, joka houkuttaa pysähtymään. Vakioasiakkaitakin on jo.
Marjojen myymisen hyvä puoli on se, että tulo on verotonta. Jokainen metsästä kerätty euro menee luvallisesti omaan pussiin.
– Se on erittäin tärkeätä. Ei minulla olisi energiaa lähteä siihen paperisotaan ja byrokratiaan, mikä tulee heti, jos aletaan verottaa. Se vaikuttaisi tukiin ja saattaisi katkaistakin ne hetkeksi, enkä jaksa lähteä sellaiseen.
Elämä on taloudellisesti tiukkaa. 28-vuotias Ruokojärvi asuu puolisonsa kanssa maalla. Taloa pitää kunnostaa, pihalla säntäileviä kanoja pitää ruokkia.
Molemmat opiskelevat Lahdessa. Talonrakentajaksi kouluttautuvan Ruokojärven haaveissa on yrityksen perustaminen, vanhojen talojen kunnostaminen ja niiden luonnonläheinen sisustaminen.
Vakituisia tuloja on vain ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta. Ruokojärvi jakoi lehtiä kotiseudullaan, mutta kun yt-neuvottelujen tuloksena vakituinen työ Postissa muuttui määräaikaiseksi, hän lopetti ja lähti opiskelemaan.
– Kaikki menee mikä tulee. Ei ole varaa käydä missään ulkona syömässä tai elokuvissa tai harrastaa mitään, mikä maksaa.
Avaa kuvien katselu
Kanat pitävät Ruokojärven ja kumppanin pihapiirin vilkkaana. Taide on ilon aihe, sitä hän tekee MetaVera-nimellä. Kuva: Olli Perttula
Asikkalan seudun metsistä on Ruokojärvelle paljon iloa. Luonnon keskellä huolet unohtuvat ja mieli rauhoittuu. Hyötyliikuntaakin tulee roppakaupalla.
”Pieni yritteliäisyys ei ole keneltäkään pois”
Hallitus poisti viime vuoden huhtikuussa suojaosan työttömyyskorvauksesta, työmarkkinatuesta ja asumistuesta. Ennen sitä sai ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti näihin tukiin.
Avaa kuvien katselu
– Meillä on hyvin paljon ihmisiä, joilta ei jää senttiäkään käteen kuukausittain eli se on tulojen ja menojen pysyvää epätasapainoa, professori Juho Saari sanoo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoo, että hallituksen päätös niukensi vähätuloisten elämää entisestään. Pieniä lisätöitä kuten lastenhoitoa ja haravointia pitää tehdä huonommalla omallatunnolla.
Saari vastustaa tiukasti varsinaista harmaata taloutta. Pieniin pimeisiin lisätuloihin hän soisi suhtauduttavan lempeämmin. Niistä kerättävät verotulot olisivat niin pieniä, että keräämisen kulut ylittäisivät tulot.
– Harmaa talous kannattaa pitää kurissa, siinä ei varmaan piuhaa pidä kenellekään antaa. Tällainen pieni yritteliäisyys ihmisille, joilla on todella niukka tilanne ja he siitä muutaman kympin viikossa saa, niin ei se ole keneltäkään pois Saari sanoo.
Professori Saari kertoo, että pienituloiset tekevät lisätöitä melko vähän. Niitä tekevät ne, jotka jaksavat, huono-osaisista hyväosaisimmat.
– Heillä on paljon taitoja, heillä on paljon verkostoja ja he pyrkivät sääntelemään omaa arkeansa näillä pienillä aika viattomilla palveluilla toisille ihmisille, Saari sanoo.
Lastenhoidon tienesteillä elokuviin
Tamperelaisen Nellin talouteen tulot valuvat monena purona. Hän hoitaa osapäiväisesti vanhuksia ja autistisen poikansa hoitamisesta hän saa omaishoidon tukea ja vammaistukea. Lisäksi euroja tulee asumistuesta ja sairaanhoitajaliiton osittaisesta päivärahasta.
Ylimääräiseen ei ole varaa.
– Ehkä raskainta on se, kun täytyy esittää lapsille, että jaksan ja tsemppaan. Kun he pyytävät jotain, koetan keksiä jotain halvempaa tilalle, Nelli sanoo.
Pientä pimeätä lisätuloa tulee naapuruston lasten hoitamisesta.
Tamperelaisella Nellillä on 9- ja 15-vuotiaat lapset. Hän hoitaa satunnaisesti naapurin lapsia:
Joskus sama toimii toisinpäin eli naapurit hoitavat Nellin lapsia.
– Se lisää yhteisöllisyyttä ja turvallisuudentunnetta. Kun hallitus ei auta meitä, meidän pitää tukea toinen toisiamme.
Nelli esiintyy tässä jutussa vain etunimellään, koska hän ei ole ilmoittanut kaikkia tulojaan verottajalle.
Nelli on vuoroviikkovanhempi. Petteri Orpon hallitus saa häneltä kyytiä.
– Kukaan ei halua olla köyhä. Me kaikki teemme parhaamme, että pärjättäisiin. Kurjaa, että evätään viimesijaiset toimeentulomahdollisuudet. On hankalaa tai jopa mahdotonta tienata enemmän, Nelli sanoo.
Professori Saaren mukaan Suomessa on paljon ihmisiä, joille ei jää kuukausittain euroakaan ylimääräistä. Monella arki menee velkaantumisen puolelle.
– Saattaa olla niin, että ihmiset ovat virittäneet menonsa aikaisemman elämäntilanteensa mukaan eivätkä saa niitä menoja alaspäin, kun etuuksia on nyt leikattu ja ostovoima on heikentynyt, Saari sanoo.
Tilanteen helpottamiseksi hän palauttaisi juuri suojaosan, ennen kaikkea toimeentulotukeen.
– Se olisi monen ihmisen oikeudentajun ja arjen käytännön kannalta helpottava ratkaisu, eikä se hirvittävän kalliiksi tulisi.
Yle uutiset kerää Juho Saaren ja muiden tutkijoiden kanssa kokemuksia tavallisten ihmisten elämästä. Kerro, mitä sinun elämääsi kuuluu nyt ja miten pärjäät. Voit lukea täältä lisää projektista.