Pandemiavuosina kasvanut synkkyys on selätetty, mutta pidemmällä katsannolla kuva ei ole yhtä ruusuinen, selviää Gallupin keräämistä tiedoista.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Gallup-tutkimusyhtiön tuore tutkimus osoittaa ihmiskunnan olevan paremmalla mielellä kuin kertaakaan koronaviruspandemian alun jälkeen.
Suomalaiset kokivat maailman vähiten vihaa: vain viisi prosenttia ilmoitti kokeneensa vihaa edellisen päivän aikana.
Kielteiset tunteet ovat yleistyneet erityisen nopeasti köyhimmissä maissa. Eniten vihaa ja surua koettiin Tšadissa.
Julkisesta keskustelusta päätellen elämme aikakautta, jossa suurta osaa ihmisistä ahdistaa jatkuvasti moni asia: toimeentulo, velkaantuminen, etätyö, lähityö, ruutuaika, sota, Trump…
Tämä oletus yleisestä mielenmaiseman synkentymisestä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ei ainakaan maailmanlaajuisesti. Ihmiskunta on päinvastoin paremmalla mielellä kuin kertaakaan koronaviruspandemian alun jälkeen, kertoo Gallup-tutkimusyhtiön mittava tuore kysely.
Gallup on tehnyt tutkimustaan ”Maailman henkisen terveyden tolasta” vuosittain jo parinkymmenen vuoden ajan. Siitä uutisoi muun muassa brittilehti The Economist.
Tuoreimman julkaisun perusteella ihmiskunta kokee surua, stressiä, vihaa ja fyysistä kipua vähemmän kuin koskaan sitten vuoden 2019 ja vastaavasti enemmän nautintoa ja levänneisyyttä kuin koskaan sitten vuoden 2019.
Pandemia lisäsi ihmiskunnan kielteisiä kokemuksia ja vähensi myönteisiä kokemuksia, mutta viimein nämä tunteet ovat palanneet paremmalle tasolle, joka vallitsi juuri ennen pandemiaa.
Pidemmällä katsannolla kuva ei ole yhtä ruusuinen, sillä ihmiskunta oli käynyt surullisemmaksi, stressaantuneemmaksi, kivuliaammaksi ja vihaisemmaksi jo viime vuosikymmenen mittaan, mitä pandemia sitten joudutti.
Lisäksi vauraiden ja köyhien maiden välillä on suuria eroja. Kielteiset tunteet ovat yleistyneet erityisen nopeasti köyhimmissä maissa, ja niissä esimerkiksi vihaisuus ei ole viime vuosina vähentynyt.
Gallup kokosi tietonsa 144 maasta tai vastaavalta hallintoalueelta, joissa asuu 98 prosenttia ihmiskunnasta. Se kysyi vähintään tuhannelta ihmiseltä kussakin maassa, millaisia tunteita he olivat kokeneet edellisen päivän aikana.
Gallupin karttatyökalussa voi selata eri maiden vastaajien tunnetiloja.
Suomalaiset kokivat maailman vähiten vihaa – jaetusti vietnamilaisten kanssa. Vihaa sanoi kokeneensa edeltäneen päivän aikana vain viisi prosenttia suomalaisista. Esimerkiksi virolaisista niin sanoi kahdeksan prosenttia, venäläisistä kymmenen prosenttia, norjalaisista 11 prosenttia, ruotsalaisista 12 prosenttia ja tanskalaisista 13 prosenttia. EU-maista vihaisimpia olivat espanjalaiset, joista samaa sanoi 23 prosenttia.
Paljon enemmän vihaa esiintyi Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa: esimerkiksi Tšadissa niin vastasi 47 prosenttia, Jordaniassa 46 prosenttia ja Intiassa 31 prosenttia.
Monissa huonoimpien tulosten maissa esiintyi paljon eri kielteisiä tunteita. Esimerkiksi sierraleonelaiset kokivat maailman eniten huolta ja fyysistä kipua sekä toiseksi eniten surua. Vihaisin kansa eli tšadilaiset puolestaan kokivat eniten myös surua, toiseksi eniten kipua ja neljänneksi eniten huolta.
Suomalaiset kokivat maailman kahdeksanneksi vähiten surua (kahdeksan prosenttia), 42. vähiten stressiä (32 prosenttia), 22. vähiten huolta (29 prosenttia) ja 18. vähiten fyysistä kipua (24 prosenttia).
Myönteisistä tunteista suomalaiset kokivat maailman 53. eniten nautintoa (76 prosenttia), 72. eniten levänneisyyttä (69 prosenttia), 68. eniten hymyilyä tai naurua (76 prosenttia), neljänneksi eniten oppimista (75 prosenttia) ja 21. eniten kunnioittavaa kohtelua (95 prosenttia).
Eniten nautintoa kokivat tanskalaiset (93 prosenttia), eniten levänneisyyttä vietnamilaiset (92 prosenttia, kymmenen kärjessä ei eurooppalaisia), eniten hymyilyä tai naurua indonesialaiset (92 prosenttia), eniten oppimista senegalilaiset (82 prosenttia) ja eniten kunnioittavaa kohtelua armenialaiset, meksikolaiset ja paraguaylaiset (95 prosenttia).
Hämmentävänä ristiriitana armenialaiset olivat kokemastaan kunnioittavasta kohtelusta huolimatta maailman kolmanneksi vihaisimpia (43 prosenttia).