Suomalaisilla on marraskuuhun asti aikaa nähdä harvinainen komeetta taivaalla. Seuraavan kerran komeetta palaa aurinkokunnan sisäosiin 1 150 vuoden kuluttua.
Teemu Tiistola kuvasi Tampereella järjestelmäkamerallaan Lemmon-koomeetan taivaalla 22. lokakuuta keskiviikon vastaisena yönä. Teemu Tiistola
Pitkään valokuvaamista harrastanut Teemu Tiistola ikuisti kamerallaan harvinaisen Lemmon-komeetan. Tiistola kuvasi komeetan Tampereella.
– En ole ennen tätä saanut komeettaa kuvattua. Huomasin netissä uutisen aiheesta ja selvitin Ursan tähtikartasta tarkemmin, mihin suuntaan kannattaa tähdätä kameralla, Tiistola kertoo.
Tiistolan mukaan komeettaa ei pystynyt ihan paljain silmin näkemään, mutta kameralla se oli mahdollista.
Tiistola on kuvannut aiemminkin runsaasti tähtitaivasta. Hän kertoo kuvanneensa muun muassa kuunpimennystä ja revontulia.
– Saatan vielä uudestaan mennä kuvaamaan komeettaa, jos sää selkenee, Tiistola miettii.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan Lemmonin näkyvyys on parhaimmillaan 20. lokakuuta–5. marraskuuta, minkä jälkeen se jää Suomessa horisontin taakse.
Pyrstötähtien kirkkauden ennustaminen on kuitenkin aina epävarmaa.
Paras aika nähdä komeetta
Komeetan arvioidaan tällä hetkellä jäävän kirkkaudeltaan noin magnitudiin 4. Sen voi edelleen erottaa taivaalta paljain silmin, mutta kiikarit kannattaa pitää havaintoreissulla mukana, Ursa ohjeistaa.
Parhaiten näkyvissä Lemmon on pimeällä ilta- ja aamutaivaalla.
Aamutaivaalla se kuitenkin laskee koko ajan alemmas ja katoaa aamun sarastukseen jo noin 25.10. tienoilla. Marraskuun alkuun tultaessa komeetan korkeus alkaa laskea myös iltataivaalla.
– Lokakuun 20. päivän tienoilla kirkas oranssinvärinen Arcturus-tähti on hyvä lähtökohta etsinnälle, komeetta löytyy sen yläpuolelta, komeetta-asiantuntija Veikko Mäkelä sanoo Ursan tiedotteessa.
Lemmon näkyy liki yhtä hyvin sekä maan etelä- että pohjoisosissa. Lokakuun alkupuolella se näkyy Pohjois-Suomessa hieman korkeammalla, mutta marraskuulle tultaessa etu kääntyy eteläisen Suomen havaitsijoille.
Komeetta löytyy Ursan tähtikartalta 10. lokakuuta–11. marraskuuta välisenä aikana.
Seuraavan kerran paluu 1150 vuoden päässä
Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) on Ursan mukaan saapunut aurinkokunnan keskusosiin kaukaa Neptunuksen takaa. Se on kotoisin niin kutsutun hajanaisen kiekon alueelta, jossa Aurinkoa kiertää massoittain pääasiassa jäisiä kappaleita.
Alueen kohteet ovat toistaiseksi vielä varsin huonosti tunnettuja, sillä ne ovat kaukana ja pieniä, ja siksi hyvin himmeitä.
Lemmon on käynyt lähellä Aurinkoa viimeksi 1 350 vuotta sitten. Ohitettuaan Auringon marraskuussa 2025 sen rata muuttuu hieman, ja se palaa aurinkokunnan sisäosiin seuraavan kerran 1 150 vuoden kuluttua.
Kaikki komeetanytimet ovat hyvin jäistä materiaalia, joka alkaa kaasuuntua komeetan lähestyessä Aurinkoa. Ytimen ympärille kehittyy pyöreä kaasuhuntu, jota kutsutaan nimellä koma. Auringon säteily ja hiukkasvirta puhaltavat koman materiaalia pyrstöksi.
Auringon lähelle tulleita ja aktiivisiksi muuttuneita komeettoja kutsutaan usein myös pyrstötähdiksi, ja niillä onkin usein kaksi erillistä ja hieman eri tavoin käyttäytyvää pyrstöä: kellertävä pölystä muodostunut pyrstö sekä sinertävä, ionisoituneesta kaasusta muodostunut pyrstö.
Komeetan kirkkaus johtuu tästä höyrystymisestä. Auringon valo heijastuu höyrystyneestä materiaalista – komasta ja pyrstöstä – ja saa komeetan näin näyttämään kirkkaalta avaruuden mustuutta vasten. Mitä enemmän kaasua komeetasta irtoaa, sitä kirkkaammalta se näyttää.