Historioitsija Riku Keski-Rauska sai presidentti Sauli Niinistöltä Twitterissä yksityisviestin joulukuussa 2021 iltakymmenen jälkeen. Nyt hän paljastaa Iltalehdelle, mistä tapauksessa oli kyse.
Historioitsija Riku Keski-Rauska havahtui yllättävään viestiin joulukuun 15. päivänä vuonna 2021 kello 22.16.
Viestin lähetti silloisen viestipalvelu Twitterin (nykyisin X) kautta tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Viestissään Niinistö syytteli Keski-Rauskaa muun muassa ”mutuviisastelusta”.
Nyt vajaat neljä vuotta myöhemmin Keski-Rauska muistelee olleensa viestistä ”hämmentynyt ja yllättynyt”.
– Olin kainalot märkinä, kun viesti tuli niin myöhään. Mietin, mikäköhän tässä oikein on takana ja pitäisikö olla vielä enemmän huolestunut, hän sanoo.
Keski-Rauska vastasi Niinistölle vielä samana iltana.
– Kirjoitin, että koen velvollisuudekseni sanoa mielipiteeni tutkijana. Totesin, että presidentillä on niin suuri kansansuosio, että kansalaiset kyllä kuuntelevat ja ymmärtävät, jos hän muuttaa mielipiteensä. Hän ei ollut tästä ihan varma.
Iltalehti on nähnyt osia Keski-Rauskan ja Niinistön välisestä viestiketjusta. Keski-Rauska ei halua kertoa viesteistä tarkemmin, sillä hän haluaa kunnioittaa viestien yksityisyyssuojaa.
Iltalehti yritti tavoittaa asiasta myös Sauli Niinistöä. Presidentin toimistosta ei kuitenkaan tullut vastausta sunnuntai-iltaan mennessä.
Tästä oli kyse
Niinistön viesti liittyi Keski-Rauskan sosiaalisessa mediassa julkaisemiin väitteisiin siitä, että Suomea ollaan sitomassa Venäjän etupiiriin ja myös Suomen poliittisilla valinnoilla on siihen syynsä.
– Se, että meitä ollaan nyt sitomassa Venäjän etupiiriin, ei johdu vain Putinista, vaan myös siitä, ettemme itse riittävän ajoissa käyttäneet ulpo-liikkumatilaa, joka meillä oli, Keski-Rauska kirjoitti Twitterissä 15. joulukuuta 2021.
Keski-Rauskan kirjoituksista oli uutisoinut samana päivänä muun muassa Verkkouutiset.
Niinistö oli keskustellut päivää ennen puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Kremlin mukaan Putin oli toistanut keskusteluissa vaatimuksen Naton turvatakuista ja puolustusliiton itälaajenemisen pysäyttämisestä.
Suomettumista tutkinut Keski-Rauska kertoo olleensa erityisen huolissaan Venäjän uhasta vuodesta 2014 alkaen. Hänelle Krimin miehitys oli hetki, joka muistutti Tšekkoslovakian miehitystä vuonna 1968.
Keski-Rauska ajatteli, että Putinin joulukuussa 2021 antama lausunto Naton itään laajenemisen pysäyttämisestä oli viimeinen naula Nato-option arkkuun.
– Koin Putinin puheenvuoron sellaisena, että tässä ollaan tekemässä etupiiriä ja me emme välttämättä ole kovin suotuisassa kohdassa tässä. Se oli ikään kuin kellonsoittohetki, ja koin tarpeen reagoida.
Keski-Rauska koki myös, ettei Suomen Venäjä-tietämys perustunut realismiin siltä osin, että Venäjää pystyttäisiin kontrolloimaan pelkästään vakauspolitiikalla.
– Tämä oli yleinen ajatus. Putin teki asian selväksi ja se oli kylmä herätys. Kyllä tässä oli myös meillä peiliin katsomiseen paikka.
”Myllykirje”
Keski-Rauskan mukaan Niinistön viesti muistutti sävyltään presidentti Urho Kekkosen ”myllykirjettä”.
Kekkonen lähetti presidenttikaudellaan jyrkkäsävyisiä ja ojentavia kirjeitä tunnetuille henkilöille. Käsite ”myllykirje” syntyi, kun Otava julkaisi vuonna 1976 teoksen Kirjeitä myllystäni, joka sisälsi Kekkosen kirjeitä.
Keski-Rauska piti Niinistön kritiikkiä ”pikkumaisuutena”.
– Ymmärsin Niinistön osalta sen, että tasavallan presidentti joutui kantamaan vastuun. Sitä en kuitenkaan ymmärtänyt enkä hyväksynyt, että johdonmukaisista ”varoituksista” ja Venäjään liittyvistä riskeistä puhunutta tutkijaa tukistetaan, kun uhka alkoi konkretisoitua.
– En toki kehujakaan odottanut, mutten koe, että olisin haukkujakaan ansainnut.
Keski-Rauska oli Niinistön viesteistä yhteydessä ex-suurlähettiläisiin Hannu Himaseen ja Alpo Rusiin. Häntä oli jäänyt vaivaamaan, oliko taustalla jotain, mistä pitäisi olla enemmänkin huolestunut.
– Kävin vuodenvaihteessa muutamien ihmisten kanssa keskustelua ja kaikki olivat sitä mieltä, että tilanne on todella vaarallinen. Niin se oli.
Ukrainan sodan intensiivinen vaihe lähti liikkeelle muutama kuukausi myöhemmin helmikuussa 2022. Sodan ensimmäisenä päivänä presidentti Niinistö sanoi painokkaasti valtiojohdon aamupäivän tilaisuudessa ”nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”.
– Koen, että ne kyllä näkyivät jo aiemmin, Keski-Rauska sanoo nyt.
Keski-Rauska kertoo saaneensa lopulta täsmennettyä ajatuksiaan Niinistölle viestiketjussa.
– Ei minulla ole hänestä mitään pahaa sanottavaa.
Presidentti Niinistö avaa uutuuskirjassaan, millaisia paineita ja vastuuta hän koki ennen Venäjän käynnistämää laajamittaista hyökkäyssotaansa. Inka Soveri
Idea kirjasta
Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Maastamme tuli nopealla aikataululla puolustusliitto Naton täysimääräinen jäsen 4. huhtikuuta 2023.
– Lopulta kaikki päättyi hyvin. Mutta kyllä voi tosissaan kysyä, missä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyys olisi tällä hetkellä, jos Kiova olisi kaatunut? Keski-Rauska pohtii.
Keski-Rauska halusi kertoa asiasta nyt, sillä Niinistön kirja Kaikki tiet turvaan – Sinnikkään Suomen suunta julkaistiin keskiviikkona. Kirja perustuu Niinistön päiväkirjamerkintöihin. Aiemmin hän oli kertonut asiasta vain muutamalle ihmiselle.
Keski-Rauska kokee, että hänen itsekriittisestä näkemyksestään saattoi loppupeleissä olla jopa hyötyä.
– Koska tämä aiheutti tällaisen reaktion, niin ehkä kannanottoni oli ihan aiheellinen. En vedä sanojani takaisin.