Oikeus antoi vastikään luvan kansalliskaartin lähettämiselle Portlandiin.
26.10. 16:43
Lähettäessään kansalliskaartia eri osavaltioihin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut samoja askeleita kuin itsevaltiuteen pyrkineet valtionjohtajat. Näin arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Trump vaikuttaa vähän kerrallaan totuttavan yhdysvaltalaisia ajatukseen, että sotilaat voivat ottaa yhteen maan omien kansalaisten kanssa. Tällaista nähdään Lindénin mukaan tyypillisesti autokraattisissa eli yksinvaltaisissa maissa.
Trumpin hallinto on lähettänyt kansalliskaartin joukkoja demokraattijohtoisiin kaupunkeihin muun muassa Los Angelesiin, pääkaupunki Washingtoniin ja Memphisiin.
Valitustuomioistuin kumosi tällä viikolla piirioikeuden tuomarin päätöksen ja antoi hallinnolle luvan lähettää kansalliskaartin joukkoja Portlandin kaupunkiin Oregonin osavaltiossa.
Lindénin mukaan Trumpin kansalliskaartin käyttöä ohjaa kolme keskeistä pyrkimystä:
1) Mielikuvapolitiikka demokraattikaupungeista
Lindénin mukaan Trump levittää mielikuvaa siitä, että demokraatit suhtautuvat rikollisuuteen liian lepsusti, mikä on hänen mukaansa tehnyt demokraattijohtoisista kaupungeista Yhdysvalloissa rikollisuuden tyyssijoja. Vaikka tilastot eivät tue väitettä, se resonoi hänen kannattajiensa keskuudessa.
”Tämä on Trumpille hyödyllinen tarina, koska monet hänen kannattajansa asuvat toisentyyppisessä Amerikassa. Suurkaupungit ovat enemmän demokraattipuolueen äänestäjien asuttamia”, Lindén kertoo.
Todellisuudessa rikollisuusongelmia on myös kaupungeissa, joissa valtaa pitävät republikaanit.
Presidentti on uhannut lähettävänsä kansalliskaartia myös New Yorkiin. Trump on tyytymätön kaupungin pormestarikisan demokraattiehdokkaaseen Zohran Mamdaniin. Trumpin mukaan Mamdanin valinta olisi jo yksinään peruste lähettää New Yorkiin kaartin joukkoja.
”Enää ei vaivauduta edes peittelemään puoluepoliittista tarkoitusperää”, Lindén sanoo.
2) Maahanmuuton vastaisten operaatioiden tehostaminen
Virallisesti kansalliskaartin lähettämistä on perusteltu muun muassa sillä, että sotilaat suojaavat maahanmuutto- ja tullivalvontaviraston (ICE) toimintaa. Yksi Trumpin suurista vaalilupauksista oli poistaa Yhdysvalloista ennennäkemätön määrä maassa laittomasti oleskelevia ihmisiä. Lupauksen toteuttamiseen on hallinnossa Lindénin mukaan kova paine.
ICE:n toimia vastustavia mielenosoituksia on järjestetty useissa yhdysvaltalaiskaupungeissa. Laajalti on kuitenkin kiistetty sekä joukkojen lähettämisen tarpeellisuus että se, että tilanteet olisivat olleet niin dramaattisia kuin millaisiksi Trump on niitä väittänyt.
3) Pelon lietsominen ihmisissä
Kansalliskaartin joukkojen lähettäminen kaupunkien kaduille on omiaan lietsomaan pelkoa. Lindénin mukaan pelon lietsominen on tyypillinen itsevaltiaaksi pyrkivän valtio johtajan keino. Hänen mukaansa se myös sopii kuvaan, kun tarkastelee Trumpin toimintaa kokonaisuutena.
”Mitä enemmän ihmiset pelkäävät”, sitä vähemmän he uskaltavat tuoda esiin tyytymättömyyttään valtaa pitäviin.
Lindén huomauttaa, että taktiikka on riskialtis. Kaduille saatetaan lähteä osoittamaan mieltä hallinnon toimia vastaan.