Tilastokeskus: Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa synkkenivät lokakuussa edelleen. EK:n mukaan yrityksissä on valoisampaa.
Kuvituskuva Helsingin Aleksanterinkadulta 2024. Lokakuussa suomalaiset pitivät ajankohtaa edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Karoliina Vuorenmäki
Työttömyyden pelko riivaa suomalaisia entistä enemmän ja heikentää siten kuluttajien luottamusta.
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku heikkeni lokakuussa ja oli -7,6, kun se syyskuussa oli -6,6 ja elokuussa -7,6, Tilastokeskus kertoi maanantaiaamuna.
Vuotta aiemmin lokakuussa luottamusindikaattori sai arvon -6,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,7.
Monet ekonomistit sanovat, että kuluttajien alhainen luottamus on tällä hetkellä Suomen talouden suurin ongelma. Pelko estää ihmisiä kuluttamasta, jolloin talous kärsii. Kuluttamisen sijaan kansalaiset säästävät. Yksityinen kulutus on noin puolet Suomen taloudesta, joten kuluttajien käyttäytymisellä on suuri merkitys.
Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa synkkenivät lokakuussa edelleen. Kuluttajista vain 15 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja jopa 59 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Lokakuussa työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät kokivat työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan entistäkin pahemmaksi. Työllisistä 4 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja lähes kolmannes eli 30 % puolestaan arvioi riskin kohonneen.
Toisaalta kuitenkin 35 % työllisistä koki lokakuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
– Työttömyyden uhka suurin mörkö, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala summasi tuoreeltaan X-viestipalvelussa.
Arviot oman talouden tilasta synkistyivät
Kuluttajien arviot oman taloutensa nykytilasta heikkenivät Tilastokeskuksen mukaan syyskuuhun verrattuna ja olivat jälleen huonolla tasolla. Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät ennallaan mutta samalla vaisuina.
Vuodentakaisiin nähden kuluttajien tunnelmat oman taloutensa suhteen laskivat lokakuussa, kun taas odotukset Suomen taloudesta jatkuivat entisellään.
Kuluttajista 26 % arvioi lokakuussa, että heidän oman taloutensa tila kyselyhetkellä on huonompi kuin vuotta aiemmin. Hieman harvempi eli 24 % piti omaa talouttaan edellisvuotista parempana.
Peräti kaksi kolmasosaa eli 67 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt heikompi kuin vuotta aiemmin, ja vain 8 % näki sen vahvempana.
Lokakuussa 22 % kuluttajista uskoi Tilastokeskuksen mukaan, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 39 % puolestaan otaksui maamme talouden taantuvan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti lokakuussa 27 % kuluttajista ja 18 % pelkäsi taloutensa heikkenevän vuoden kuluessa.
Huono aika hintaville hankinnoille
Lokakuussa ajankohtaa pidettiin Tilastokeskuksen mukaan edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 14 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä olivat lokakuussa niukat. Lokakuussa ainoastaan 10 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 38 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa vuoden sisällä harkitsi hieman harvempi kuluttaja kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Samaan aikaa asunnon ostosuunnitelmia ja myös aikeita kodin peruskorjaamiseen oli normaalia selvästi vähemmän.
Lokakuussa vain 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden kuluessa.
Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi ainoastaan 10 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo X:ssä, että olo on kuin papukaijalla.
– Olo on kuin papukaijalla, kun saa toistaa tätä samaa kuukaudesta toiseen. Mutta yhä: kuluttajien luottamus on matalalla tasolla eikä osoita selvää suuntaa ylös- eikä alaspäin.
Jotain hyvääkin
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto sanoo pankin tiedotteessa, että hyvä uutinen kyselyssä oli se, että arvio kuluttajahinnoista laski, joka voi tukea ostopäätösten tekemistä tulevaisuudessa.
– Myös tulevaisuuden inflaatio-odotukset maltillistuivat. Merkittävämpi käänne suomalaisten luottamuksessa nähdään todennäköisesti vasta, kun työttömyyskehitys kääntyy parempaan suuntaan.
Joulukaupan arvioinnin osalta on hänen mukaansa kriittistä seurata seuraavia työmarkkinaraportteja, ja sitä mitä ne kertovat suomalaisten työllistymisestä.
– Myös asuntokaupan ja asuntomarkkinoiden elpymisen näkökulmasta tarvittaneen lisääntynyttä luottamusta työllistymiseen ennen kuin rohjetaan lähteä asuntokaupoille.
Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. lokakuuta 1 128 Suomessa asuvaa henkilöä.
EK: Suhdanteet kääntyneet hieman parempaan
EK:n lokakuun suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys on kääntynyt viime kuukausina hieman parempaan vaisun alkukesän jälkeen.
Kaikkien päätoimialojen mukaan tämänhetkinen tilanne on silti edelleen keskimääräistä heikompi.
EK:n pääekonomisti, johtaja Penna Urrila sanoo, että suhdannebarometrissa on ilahduttavasti aiempaa vahvempia merkkejä suomalaisyritysten suhdanteiden kääntymisestä parempaan.
– Vaisun toisen neljänneksen jälkeen viime kuukaudet ovat olleet jo hivenen parempia, ja erityisesti teollisuudessa on odotuksia nousun jatkumisesta. Myös rakentamisen erittäin heikko suhdannekuva voisi alkaa hitaasti parantua, Urrila sanoo EK:n tiedotteessa.
27.10. kello 9.28: lisätty EK:n suhdannebarometrin tietoja.