Iltalehti uutisoi aiemmin, mitä asuntolainalle tapahtuu sodan syttyessä. Selvitimme, mitä käy, jos koti tuhoutuu kriisitilanteessa.

  • Kotivakuutus ei lähtökohtaisesti korvaa sodasta tai muusta sen kaltaisesta yhteiskuntajärjestystä horjuttavasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja.
  • Myöskään lainsäädännössä ei ole säännöksiä, joiden perusteella valtio voisi korvata sodan aiheuttamia omaisuusvahinkoja yksityishenkilöille.
  • Poikkeustilassa voimaan voisi kuitenkin tulla erityistä sääntelyä tai ohjeistuksia.

– Kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut sodasta, aseellisesta selkkauksesta tai muusta sen kaltaisesta yhteiskuntajärjestystä horjuttavasta tapahtumasta, sanoo Lähitapiolan asiantuntija Tuomo Kosola.

Iltalehti kertoi aiemmin, mitä asuntolainalle tapahtuu sodan syttyessä. Selvitimme, mitä käy, jos koti tuhoutuu kriisitilanteessa.

Vakuutukset on suunniteltu Kosolan mukaan korvaamaan yksittäisiä vahinkoja, joten siksi sodan kaltaiset laajat ja ennakoimattomat riskit on rajattu vakuutusehtojen ulkopuolelle.

Myös Pohjola Vakuutuksen vakuutusehdoissa todetaan sama, vastaa omaisuusvakuuttamisesta vastaava johtaja Markus Uimonen:

Vahinkovakuutuksista ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta tai ydinreaktioon tai ionisoivaan säteilyyn perustuvan materiaalin, laitteen tai aseen aiheuttamasta vahingosta riippumatta siitä, missä vahinko on tapahtunut tai sodasta tai aseellisesta selkkauksesta.

Finanssiala ry:n infra- ja turvallisuusjohtaja Niko Saxholm kommentoi Iltalehdelle vuonna 2022, että vastaava ehto löytyy jokaiselta vakuutusyhtiöltä.

Saxholm selitti, että vakuutusmaksujen maksajat maksavat käytännössä yhdessä toistensa riskejä. Potista pystytään maksamaan korvauksia niille harvoille, joille vahinkoja tapahtuu. Sodassa kaikkien riskit kuitenkin kasvavat huomattavasti, joten myös vakuutuskorvausten kustannukset nousevat.

– Eihän sellaista riskiä pysty hinnoittelemaan niin, että kaikilla, joita se riski koskee, olisi varaa maksaa siitä.

Entä jos taloon osuu drooni, vaikka valtio ei ole sodassa?

Entä onko tilanne erilainen silloin, kun liikutaan sodan ja rauhan välissä harmaalla alueella?

Syyskuussa venäläinen drooni osui asuintaloon Itä-Puolan Wyrykissä. Droonit tunkeutuivat Puolan ilmatilaan, kun Venäjä teki laajan droonihyökkäyksen Ukrainaan.

Myös tällaisessa tilanteessa sovellettaisiin samaa periaatetta sodasta, aseellisesta selkkauksesta tai muusta sen kaltaisesta yhteiskuntajärjestystä horjuttavasta tapahtumasta, vastaa Lähitapiolan Tuomo Kosola.

– Jos venäläinen lennokki osuisi Suomessa asuinrakennukseen, kyseessä olisi todennäköisesti aseellinen selkkaus, eli vahinko ei olisi korvattava. Vahingot ja niiden korvattavuus käsitellään kuitenkin tapauskohtaisesti.

Sotaharjoituksista aiheutuvat vahingot ovat vielä asia erikseen.

– Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan jonkin lain tai muun sopimuksen perusteella. Sotaharjoituksesta aiheutuneesta vahingosta vastaisi käsittääkseni vahingonkorvauslain mukaan valtio, jolloin kyseessä ei olisi vakuutuksesta korvattava vahinko, Kosola sanoo.

Valtion rooli?

– Niin kauan kuin vakuutusmarkkinat toimivat, tilanne on selvä. Mutta sotatilanteessa omaisuusvakuutusturva lähtee tosi nopeasti pois, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön eläke- ja yksityisvakuutusyksikön neuvotteleva virkamies Outi Aalto.

Asuntoja käytetään laajasti ihmisten lainojen vakuutena, joten kysymys on taloudellisesti iso, Aalto sanoo.

Valtion vahingonkorvausasioita hoitaa valtiovarainministeriön alainen Valtiokonttori.

– Valtiokonttorin toimivalta vahingonkorvausasioiden hoitamisessa perustuu kuitenkin aina joko lain säännökseen tai toimivaltaisen viranomaisen määräykseen, kertoo korvauspäällikkö Katja Järveläinen.

Järveläisen mukaan voimassa olevaan lainsäädännössä ei ole säännöksiä, joiden perusteella Valtiokonttori voisi korvata sodan aiheuttamia omaisuusvahinkoja yksityishenkilöille.

Myös oikeusministeriöstä kerrotaan, ettei nykyisessä valmiuslaissa ole sääntelyä, joka liittyisi yleisesti sodanaikaisiin omaisuusvahinkoihin.

– Valmiuslain tarkoituksena on muun muassa suojata väestöä ja ylläpitää siviiliyhteiskuntaa sekä mahdollistaa viranomaisten toimintakyky myös poikkeusoloissa. Valmiuslain korvaussääntely kattaa vain valmiuslain toimivaltuuksien soveltamisen johdosta aiheutuneet vahingot.

Oppeja Ukrainasta

– Totta kai valtio ja vakuutusala neuvottelevat, mitä turvaa vakuutusyhtiöt pystyvät jatkamaan. Sitten täytyy tehdä priorisointia.

Aallon mukaan oppeja on kerätty Ukrainasta Huoltovarmuuskeskuksen poolitoiminnan kautta.

Ukrainassa on priorisoitu henki-, sairaus- ja liikennevakuutuksia. Vuodesta 2023 alkaen myös pk-yritysten vakuutukset saatiin jälleen lisääntymään. Lisäksi Ukrainassa on kehitetty uusia vakuutustuotteita nimenomaan sotaan liittyviä riskejä varten.

– Saimme kuulla, että nopeasti pystytään kehittämään uutta. Se oli minusta positiivinen viesti, että valtio ja vakuutusala ovat yhdessä kehittäneet joustavasti ratkaisuja, Aalto sanoo.

Aallon mukaan ohjeistuksia on pyritty kehittämään viime vuosina.

– Parhaillaan uudistetaan valmiuslakia, ja tässä yhteydessä paljonkin pohditaan näitä asioita. Onhan meillä valmiuslaissa vakuutuksia koskevia pykäliä, että poikkeusoloissa voidaan antaa helpotuksia sekä vakuutuksen antajille että ottajille, että saadaan vakuutusmarkkinat pysymään pystyssä. Tärkeää on se, että väestön toimeentulo pystyttäisiin turvaamaan ja talouselämä pitämään kasassa.

Ukrainasta on opittu myös se, että jälleenrakennustilanteessa sääntelyä voidaan tarvittaessa keventää.

Kaikkiin kysymyksiin ei kuitenkaan pystytä antamaan vastauksia etukäteen, vaan tilannetta hoidetaan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan, Aalto sanoo.

– Ukrainan oppeihin liittyen on helpottavaa, ettei tarvitsekaan.

Pankit pyrkivät helpottamaan tilanteita

Myös pankit kuitenkin pyrkisivät etsimään keinoja helpottamaan asiakkaiden taloudellisia tilanteita, S-pankista kommentoidaan yleisellä tasolla.

– Sota olisi yhteiskunnassamme todella poikkeuksellinen tilanne, jolloin kaikki eri toimijat luonnollisesti toimisivat kohti yhteistä päämäärää eli tilanteen stabiloimista ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamista parhaalla mahdollisella tavalla, S-pankin viestinnästä kirjoitetaan.

Pankit noudattavat voimassaolevia lakeja ja viranomaisten ohjeistuksia. Poikkeustilassa voimaan voisi tulla erityistä, rahoituslaitoksia koskevaa sääntelyä tai ohjeita, jota S-pankin mukaan pankit toteuttaisivat yhdessä viranomaisten kanssa.

– Näin merkittävässä kriisitilanteessa pankki toki muutenkin etsisi ja tarjoisi keinoja, jotka auttaisivat helpottamaan asiakkaiden taloudellisia tilanteita, jos esimerkiksi tulotaso tipahtaisi armeijaan kutsun myötä tai sodassa tapahtuisi jotakin itselle tai kodille.