Ukraina on taloudellisesti hyvin vaikeassa tilanteessa, koska EU-maat eivät ole päässeet sopuun Ukrainan lisätuesta ja Yhdysvallat on sulkenut rahahanansa.
EU-maat eivät päässeet viime viikolla yhteisymmärrykseen Ukrainalle annettavasta 140 miljardin euron sotakorvauslainasta, joka pohjautuisi Venäjältä jäädytettyihin varoihin.
Ukrainan kannalta uutinen oli erittäin huono.
– En oikeasti ymmärrä, miten Ukraina pitkällä aikatähtäimellä voi jatkaa tätä sotaa, sanoo vapaa tutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö.
Ukrainan rahat saattavat loppua jo ensi keväänä tai kesällä.
Miten Ukraina voi jatkaa puolustautumistaan Venäjää vastaan, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku?
– Ei minulla ole tähän mitään mitään taikakeinoa tarjota.
Iso-Markun mukaan Ukraina on jo nyt joutunut elämään kädestä suuhun.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen syleilivät torstaina huippukokouksessa. Sen tavoitteena oli näyttää vihreää valoa Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiselle Ukrainan hyväksi, mutta toisin kävi. Kuva: Yves Herman / AFP
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksellä Yhdysvallat on lopettanut tänä vuonna Ukrainan tukemisen, joten Euroopan maiden pitäisi pystyä korvaamaan myös Yhdysvaltain puuttuva osuus jatkossa.
Seuraava kuva näyttää, miten Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on hiipunut Trumpin hallinnon aikana:
Trump kertoi lauantaina keskustelevansa Kiinan presidentin kanssa, jotta tämä auttaisi lopettamaan Ukrainan sodan:
Presidentti Donald Trump vierailee parhaillaan Aasiassa.
Euronews kertoo, että Yhdysvaltain Ukrainan tuki on ollut kolmen sotavuoden aikana 2022–2024 noin 57 miljardia euroa.
Kun EU-maiden yhteenlaskettu tuki on sivuston mukaan ollut noin 72 miljardia samana aikana, saadaan karkea arvio siitä, paljonko sota Ukrainassa maksaa sen tukijoille vuodessa: noin 43 miljardia euroa.
Painetta kasvattaa Ukraina-tukea aiemmasta
Jos Venäjä halutaan painostaa neuvottelupöytään ja Ukrainalle mahdollisuus puolustautua tehokkaammin, läntisten tukijoiden pitäisi panostaa tätäkin enemmän, sanoo Iso-Markku.
Lisäksi EU-maiden pitäisi suhteellisen pian löytää rahaa Ukrainan valtion budjetin alijäämän paikkaamiseen. Tämän vuoden arvio tuen tarpeesta on 40 miljardia dollaria.
– Tämä on tosi iso haaste. Käytännössä useimmat eurooppalaiset maat ovat tällä hetkellä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Monia painaa jo ennestään iso velkataakka, ja on ihan selvää, että näin isoja rahareikiä ei varmastikaan tulla paikkaamaan ilman uutta velanottoa, arvioi Iso-Markku.
Euroopan johtajat ovat toistuvasti vakuutelleet, että Ukrainan tuki jatkuu ”niin kauan kuin on tarpeen”.
Ovatko nämä lupaukset katteettomia, kun näköpiirissä tällä hetkellä on tilanne, että ei ole rahaa mitä antaa?
– Se on alusta asti ehkä kuulostanut pikkuisen liian kunnianhimoiselta lupaukselta. Mutta moni eurooppalainen maa on osoittautunut Ukrainan tukemisessa pitkäjänteiseksi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Ei se ihan tyhjää puhetta ole ollut, Iso-Markku muotoilee.
Ukrainan sotilasavun ja valtion budjettivajeen paikkaamisen lisäksi Natoon kuuluvilla EU-mailla on kolmaskin suuri rahareikä.
Nato-maiden pitäisi selvitä Yhdysvaltain asettamasta tavoitteesta kasvattaa puolustusbudjettinsa vähintään 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Esimerkiksi Suomessa se tarkoittaa, että kymmenen vuoden päästä puolustusbudjetti olisi tämän hetken arvion mukaan noin 11 miljardia euroa.
Puolustamiseen pitäisi löytyä siis lähes kaksi kertaa enemmän rahaa kuin nyt. Suomi on jatkuvasti joutunut ottamaan miljardeja lisävelkaa kattaakseen valtion budjetin vuosittaisen alijäämän.
Ukrainan puolustamista Suomi on tukenut tähän mennessä yli kolmella miljardilla.
Poliittisen vallan muutokset vaikuttavat myös Ukrainan tukeen
Uutta haastetta on odotettavissa myös Euroopan poliittisen kartan muovautumisesta: laita- ja äärioikeistolaisen politiikan suosio kasvaa monissa Euroopan maissa.
Se tarkoittaa usein myös venäjämielisyyden kasvua ja vastaavasti Ukrainan tuen pienenemistä.
Tästä nähdään esimerkki Ranskassa, joka on paitsi eurooppalainen ydinasevaltio, myös yksi Eurooppaa johtavista maista.
– Ranska on potentiaalisesti merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen peluri sekä EU:ssa että Natossa. Sen vaikutusvalta on väistämättä kärsinyt siitä, että se on joutunut keskittymään sisäpoliittiseen tilanteeseen, joka on sekaisin. Ranskan laitaoikeistolla on ollut tässä keskeinen rooli, analysoi Iso-Markku.
Yksi kysymysmerkki on, mitä tapahtuu Tšekissä
Siellä Andrej Babišin johtama oikeistopuolue sai lokakuun alussa pidetyissä vaaleissa 34,5 prosenttia äänistä ja 80 paikkaa maan parlamentin 200-paikkaiseen alahuoneeseen.
Iso-Markun mukaan ei ole poissuljettua, että siitä tulisi seuraava Unkarin ja Slovakian kaltainen, EU:n yhteistä politiikkaa jarruttava maa.
Toisaalta Iso-Markku näkee, että laitaoikeisto tuskin saa lähitulevaisuudessa merkittävää valtaa esimerkiksi Saksassa gallupsuosiosta huolimatta.
– Täytyy pitää nyanssit mielessä. Varsinkaan Ukrainaan ja Venäjään liittyvissä kysymyksissä eri laitaoikeistopuolueet eivät missään tapauksessa muodosta yhtenäistä luokkaa vaan eri maiden historia ja maantiede vaikuttavat siihen, mitä laitaoikeistopuolueet missäkin maassa ajattelevat.
Avaa kuvien katselu
Vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista uskoo, että erittäin vaikealta näyttävästä tilanteesta selvitään lisävelalla. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Haasteet ovat joka tapauksessa isoja.
Missä vaiheessa Ukraina joutuu toteamaan, että tämä oli nyt tässä?
– Ei ole syytä heittää kirvestä kaivoon. Kyllä tässä tullaan tekemään töitä sen eteen, että tämä jotenkin onnistuu. Tilanne painaa ihan väistämättä ukrainalaisten moraalia. Olisi ollut tosi tärkeä poliittinen signaali, jos jäädytettyjen varojen käytöstä olisi saatu sopu, Iso-Markku toteaa.
Niin sanottua sotakorvauslainaa EU-maat käsittelevät seuraavan kerran joulukuussa pidettävässä huippukokouksessa.
Kulutussota maksaa
Vaikka rahasummat vaikuttavat suurilta, on hyvä muistaa, että EU pystyi sopimaan pahimman koronapandemian aikaan noin 700 miljardin euron suuruisesta niin kutsutusta elvytyspaketista.
Sotatieteen dosentti Käihkön mukaan kulutussodassa raha nousee väistämättä yhä tärkeämpään rooliin.
– Kyse on väsytyksestä, kumpi yksinkertaisesti jatkaa pidempään. Venäjällä tuntuu olevan näkemys siitä, että he pystyvät kärsimään enemmän ja pidempään kuin Ukraina, Käihkö arvioi.
– Uskon tämmöiseen EU-politiikasta ja tutkimuskirjallisuudesta tuttuun muddling through -lähestymistapaan eli, että tästä vain jotenkin ryömitään pienten kompromissien kautta läpi. Välillä tulee takaiskuja, toteaa vanhempi tutkija Iso-Markku.