Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Kazakstanissa vain viikkoja ennen maan presidentin Venäjän-vierailua.

  • Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapaa Kazakstanin presidentin juuri ennen tämän Venäjän-vierailua.
  • Kazakstan ei ole liittynyt länsimaiden Ukrainan sodan takia aloittamaan pakoterintamaan Venäjää vastaan.
  • Asiantuntijat ovat skeptisiä sen suhteen, mitkä mahdollisuudet Stubbilla on vaikuttaa Kazakstanin Ukraina-kantoihin.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb matkaa tällä viikolla Kazakstaniin tapaamaan maan presidenttiä Kasym-Žomart Tokajevia.

Tiistain tapaamisen asialistalla on kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös Venäjän, eli Kazakstanin ja Suomen yhteisen naapurimaan, Ukrainassa käymä laiton hyökkäyssota.

Tokajev taas vierailee marraskuun toisella viikolla Venäjällä tapaamassa presidentti Vladimir Putinia. Stubbilla olisi siis käytännössä tuhannen taalan paikka vaikuttaa Kazakstanin presidenttiin juuri ennen tärkeää tapaamista.

Suuria tai konkreettisia tekoja esimerkiksi Venäjä-vastaisten pakotteiden suhteen ei Kazakstanista kuitenkaan kannata Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtorin Kristiina Silvanin mukaan odottaa.

– Olen skeptinen sen suhteen, mitkä ovat Stubbin mahdollisuudet vaikuttaa Tokajevin politiikkaan. Presidentti Tokajev ei ole mikään [Yhdysvaltain presidentti Donald] Trump, jonka kanssa voi pelata golfia ja saada siinä sivussa diilejä aikaan, Silvan sanoo.

Stubb tapasi aikaisemmin lokakuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Valkoisessa talossa. Jenni Gästgivar

Kazakstan on pysytellyt kaukana länsimaiden Venäjän-vastaisesta pakoterintamasta. Vuonna 2023 se tosin ilmoitti kieltävänsä 106 sotaan liittyvän tuotteen, kuten droonien komponenttien viennin Venäjälle.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta Ukrainan sodan alun jälkeen, kun Kazakstan asetti vientikieltoja Venäjää vastaan. Iltalehdenkin artikkelissa huomautettiin tuolloin, että ilmoitus vientikiellosta tehtiin vain viikkoja Saksan entisen liittokanslerin Olaf Scholzin vierailusta.

Silvan kuitenkin kuvailee päätöstä enemmänkin taitavaksi PR-työksi kuin osoitukseksi siitä, että Scholz olisi saanut entisen neuvostomaan päätä kääntymään.

– Kazakstan on saanut moitteita EU:lta, koska Venäjän sotilasteollisuuden käyttämiä erinäisiä teknologisia osia on päätynyt EU:sta nimenomaan Kazakstanin kautta Venäjälle, Silvan huomauttaa.

Hyvät suhteet Suomeen

Suomen Kazakstanin- ja Kirgisian-suurlähettiläs Janne Heiskanen kertoo Iltalehdelle, että vaikka Suomen ja Kazakstanin kannat Venäjän hyökkäyssodan suhteen eivät ole samanlaisia, suomalaisia kuunnellaan Kazakstanissa tarkkaan.

– Meillä on toimintamme kautta maine, että ne näkemykset, mitä esitämme, ovat perusteltuja ja punnittuja. Keskustelut, joita käymme, ovat hyvin asiallisia, Heiskanen sanoo.

Suurlähettiläs Janne Heiskasen mukaan Suomella on hyvä maine Kazakstanissa. Kuvassa Kazakstanin ensimmäinen presidentti Nursultan Nazarbajev vierailulla Helsingissä vuonna 2018. EPA / AOP

Venäjän-vastaiseen pakoterintamaan hän ei kuitenkaan myöskään näe Kazakstanin liittyvän.

– Olisin kieltämättä hieman yllättynyt, jos Kazakstan rupeaisi muuttamaan omaa suhtautumistaan Venäjää koskeviin pakotteisiin.

Myös Heiskanen mainitsee Kazakstanin sitoumuksesta siihen, että EU:n pakotteita ei kierretä sen alueiden kautta.

Hänen mukaansa ”täydellistä maailmaa” asiassa ei ole, mutta yhteistyö Kazakstanin kanssa asian tiimoilta on ollut kuitenkin toimivaa ja rakentavaa.

– Uskaltaisin sanoa, että se vastine ja yhteistyön taso, mikä Kazakstanilta on saatu, on ollut kohtuullisen hyvää.

Kazakstan sijaitsee aivan Kiinan ja Venäjän kainalossa. Kuvassa maiden presidentit Putin, Tokajev ja Xi Jinping. EPA / AOP

Suurvaltojen kainalossa

Venäjän hylkääminen ei olisi Kazakstanille muutenkaan millään lailla yksinkertaista. Siinä missä Suomen ja Venäjän kohdalla esiin nostetaan usein yli 1 300 kilometriä pitkä valtionraja, on Kazakstanin kohdalla luku liki kuusinkertainen.

Venäjän ja Kazakstanin noin 7 600 kilometriä pitkä raja onkin maailman pisin jatkuva maaraja kahden valtion välillä.

Maantieteellisesti Kazakstan sijaitsee aivan Kiinan ja Venäjän ”kainalossa”, mikä ohjaa luonnollisesti myös maan politiikkaa ja taloudellista yhteistyötä.

Esimerkiksi noin 80 prosenttia Kazakstanin öljyviennistä tapahtuu Venäjän kautta Mustanmeren rannalle kulkevaa Caspian Pipeline Consortium -öljyputkea pitkin.

Kazakstan on maailman 12. suurin raakaöljyn tuottaja, joten Venäjällä on öljyputken kautta maahan vahva poliittinen vipuvarsi.

Entisenä neuvostomaana Kazakstan on myös mukana kaikissa Venäjän luotsaamissa järjestöissä, ennen kaikkea Euraasian talousunionissa ja Kollektiivisessa turvallisuusjärjestössä.

Jälkimmäinen näistä on eräänlainen Venäjän vastine puolustusliitto Natolle ja ensimmäinen Euroopan unionille.

Tokajev on Kristiina Silvanin mukaan eräänlaisessa kiitollisuudenvelassa Venäjälle vuoden 2022 mielenosoitusten tukahduttamisesta Kazakstanissa. EPA / AOP

Lämpimät suhteet

Öljyputki on Kristiina Silvanin mukaan yksi niistä syistä, miksi Kazakstan ei ole esimerkiksi muiden Keski-Aasian entisten neuvostomaiden, kuten Azerbaidžanin tai Armenian tavoin alkanut suoraan vastustamaan Venäjää.

Armenia tuohtui Venäjälle, kun se ei laittanut tikkua ristiin Azerbaidžanin kanssa vuosina 2020 ja 2022 tapahtuneen Vuoristo-Karabahin konfliktin aikana. Armenia ilmoitti hieman sen jälkeen lähtevänsä Kollektiivisesta turvallisuusjärjestöstä.

Azerbaidžanin ja Venäjän välit viilentyivät viime joulukuussa, kun Azerbaidžanista Venäjän Tšetšeniaan matkalla ollut matkustajakone putosi Kazakstaniin. Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev on syyttänyt Venäjää koneen alas ampumisesta.

Kazakstanin nykyhallinnolla taas on Silvanin mukaan jopa kiitollisuudenvelkaa Venäjälle, jonka johtamat Kollektiivisen turvallisuusjärjestön joukot tukivat maassa vuonna 2022 roihahtaneiden hallinnonvastaisten mielenosoitusten tukahduttamista.

– Tämä on todella merkittävää, koska Venäjä osoitti olevansa nimenomaan juuri sellainen kumppani, jollaista Kazakstanin nykyhallinto tarvitsee.

Tekoja vaaditaan

Venäjän ja Kazakstanin välit ovat hyvä esimerkki siitä, miten vaikutusvaltaa ei saada pelkästään mukavilla sanoilla, vaan usein taloudellisella yhteistyöllä tai konkreettisilla teoilla.

Yhteistyö taas vaatii investointeja. Suomen eduskunnan Kazakstan-ystävyysryhmän puheenjohtaja Ville Skinnari (sd) kertookin saaneensa viime vuosia viestejä Kazakstanista, joissa toivotaan tiiviimpää yhteistyötä Euroopan kanssa.

– On myös odotettu Euroopalta ehkä enemmän proaktiivista otetta. Se tarkoittaa konkreettista yhdessä tekemistä ja investointeja.

Eduskunnan Kazakstan-ystävyysryhmän puheenjohtajan Ville Skinnari lähtee Stubbin mukaan Kazakstaniin. Petteri Paalasmaa

Skinnari mainitsee esimerkiksi logistiikkayhteydet Eurooppaan ja vesidiplomatian, jonka avulla pahoista vesiongelmista kärsinyttä Kazakstania saataisiin lähemmäs Eurooppaa. Työtä sen eteen onkin tehty jo esimerkiksi Hollannin ja Saksan toimesta. Osaamista on myös Suomen taholta.

– Meidän on osoitettava tällä vierailulla se, että voimme tuoda ratkaisuja, ei pelkästään hankerahaa tai instrumentteja.

Heiskanen taas kertoo Kazakstanissa olevan tällä hetkellä kysyntää esimerkiksi Suomen vihreän teknologian ja kestävien ratkaisujen tietotaidolle.

Skinnari kuitenkin muistuttaa, että Kazakstanin vetäminen poliittisesti lähemmäs Eurooppaa vaatii pitkäjänteisyyttä.

– Se on avainsana. Nyt me pelaamme monella tapaa lyhyttä peliä, kun muut pelaavat pitkää peliä. Tämä on meille iso haaste tällä hetkellä.

Yksi keskeinen asia olisi esimerkiksi Kazakstanin saaminen osaksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD). Se olisi Skinnarin mukaan konkreettinen teko, jolla Kazakstanin roolia voitaisiin vahvistaa.

– Nykymaailmassa näemme, että luottamus syntyy tekojen kautta, kansanedustaja sanoo.