Kuluttajat eivät usko talouden käänteeseen, vaikka Orpon hengennostatus on jatkunut elokuusta saakka. Uusin Orpon löytämä valonpilkahdus on lyhyen mittaushistorian yrittäjäkysely.
Avaa kuvien katselu
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan on oikein nostaa Suomen taloudesta esiin valopilkkuja, jotta ihmisille annetaan toivoa paremmasta. Kuva: Silja Viitala / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Petteri Orpo (kok.) on päättänyt nostaa Suomen talouden ylös suosta puhumalla. Lauantaina pääministeri hehkutti talouden paranevia näkymiä kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa: jäänmurtajia ja risteilijöitä rakennetaan, datakeskuksia ja puolustusalan teollisuutta nousee.
Sunnuntaina hän kertasi nousukäänteen merkkejä Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla: myös työllisyysluvuissa näkyy kohentumista. Työttömyysasteen trendi oli syyskuussa laskenut 0,1 prosenttiyksikköä.
– Nyt näyttää tämä käänne tapahtuneen, Orpo sanoi.
Edellisen kerran Orpo tarttui toivoon kesällä, kun hän valitsi kaikkien ennustelaitosten ennusteista positiivisimman eli Osuuspankin ennusteen, ja toisti sitä kuin mantraa kaikkialla.
– Kyllä näitä hyviä viestejä kannattaa tuoda, koska lähden siitä, että Suomella on asiat suhteellisen hyvin, Orpo sanoi haastattelutunnilla.
Pääministeri Orpo puhui kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina 25.10.2025.
Maanantaina tunnelman pilasi kuitenkin Tilastokeskus, jonka uusin kuluttajien luottamusmittaus kertoo, että pääministerin elokuusta saakka viljelemä toivorikas viesti ei ole tarttunut suomalaisiin.
Kuluttajista 39 prosenttia arvioi, että Suomen talous taantuu seuraavan vuoden aikana. Vain 22 prosenttia uskoi, että taloustilanne paranee. 59 prosenttia arvioi, että työttömyys lisääntyy jatkossa edelleen. Liki joka kolmas vastasi, että oma työpaikka on uhattuna.
Useampi kuin joka kolmas suomalainen ilmoitti aikovansa vähentää rahankäyttöä kestokulutushyödykkeisiin seuraavan vuoden aikana. Vain joka kymmenes aikoo laittaa kulutukseen lisää rahaa.
Tilastokeskuksen tieto vahvistaa valtiovarainministeriön syyskuista viestiä: talouskasvun jarruna on suomalainen kuluttaja, joka ei uskalla kuluttaa.
Tätä käsitystä tukee myös Elinkeinoelämän keskusliiton maanantaina julkaisema suhdannebarometri, jonka mukaan kuluttajista riippuvaisen palvelualan näkymät ovat edelleen vaisut: henkilöstön määrä laskee ja kannattavuus heikkenee. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on jo hieman aiempaa valoisampi.
Mihin Orpon optimismi sitten nojaa?
Pääministeri viittasi sekä lauantaina että sunnuntaina yrittäjien etujärjestön kyselyyn.
– Suomen Yrittäjien barometrissa on mittaushistorian toiseksi paras suhdannenäkymä pk-yrityksillä, Orpo sanoi puoluevaltuustolle.
– Piti Kirsi Höltältä (Orpon erityisavustaja) oikein varmistaa, että onko tämä nyt totta mitä minun paperissani lukee. Kyllä se on. Mittaushistorian toiseksi paras suhdannenäkymä, hän toisti.
– Olen nähnyt pk-yritysten barometrin, jossa on mittaushistorian toiseksi parhaat luvut, Orpo jatkoi sunnuntaina radiohaastattelussa.
Orpo viittasi Suomen Yrittäjien perjantaina julkaisemaan yrittäjägallupiin. Gallup-vastausten perusteella pienten ja keskisuurten yritysten näkymät ovatkin parantuneet: 34 prosenttia vastanneista arvioi yrityksensä tilanteen paranevan vähintään jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Heikkenemistä ennakoi 15 prosenttia vastaajista.
Tutkimusyhtiö Verianin tekemään kyselyyn vastasi 1175 pk-yritysten edustajaa. Tulos todella on yrittäjägallupin historian toiseksi paras, kuten Orpo sanoo. Vastausten keskiarvo asteikolla 1–5 on 3,21, mikä on 0,01 yksikköä parempi kuin elokuun luku, joka oli edellinen mittaushistorian toiseksi paras. Muutos on siis minimaalinen.
Kyseisen kyselyn mittaushistoria on varsin lyhyt. Ensimmäinen yrittäjägallup tehtiin syyskuussa 2022, puolisen vuotta sen jälkeen kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Tällä ajanjaksolla pk-yrittäjien näkymien huippuhetki nähtiin maaliskuussa 2023.
Orpon hehkuttama mittaushistorian toiseksi paras tulos asettuu uuteen valoon kun sitä vertaa toiseen kyselytutkimukseen, jossa Suomen Yrittäjät on mukana. Kahdesti vuodessa tehtävän Pk-yritysbarometrin mittaushistoria ulottuu pitkälle menneisyyteen. Tuoreimmat tulokset julkaistiin syyskuussa.
Barometrin pidemmässä aikasarjassa pk-yritysten tämän syksyn suhdannenäkymät ovat 15 viime vuoden mittaushistorian keskiarvon alapuolella. Saldoluku on nyt kolme, kun keskiarvo vuodesta 2010 on 11. Barometriin vastasi 4 200 pk-yritystä.
Pk-yritysbarometrin ja yrittäjägallupin suhdannekysymysten muotoilu ei ole sama, eli kyselyiden tuloksia ei voi verrata yksi yhteen toisiinsa. Mutta ”mittaushistorian toiseksi paras” kuulostaa paremmalta kuin saldoluku, joka on juuri ja juuri punnertanut yli nollan.
– Jos negatiivisella puheella tämä homma jotenkin paranee, niin puhutaan kaikki negatiivisia ja puhutaan niin kauan, että Suomi kääntyy siitä sitten paremmaksi. Minusta on edelleenkin aivan oikein, että nostetaan myös niitä valonpilkkuja, joita Suomessa on, Orpo vastasi hieman turhautuneen oloisena Pääministerin haastattelutunnilla.
