Juttu tiivistettynä
- Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Kazakstanissa ja vahvistaa talousyhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa.
- Vierailulla on ristiriitaisia merkityksiä, sillä Kazakstanissa on ongelmallinen ihmisoikeustilanne ja tiivis kauppa Venäjän kanssa.
- Kazakstanin ja muiden Keski-Aasian maiden kautta Venäjälle yhä kulkeutuu pakotteiden alaisia tuotteita.
- Suomen tullilla on vireillä yli 900 pakotteisiin liittyvää esitutkintaa.
- Kazakstanin suurlähettiläs Suomessa vakuuttaa, ettei maa toimi reittinä pakotteiden kiertämiselle, vaan kehittää yhteistyötä kansainvälisten standardien mukaisesti.
- Keski-Aasian geopoliittinen merkitys kasvaa, ja Suomi haluaa vahvistaa taloudellisia suhteita alueeseen, joka on turvallisuuspoliittisesti tärkeä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee tänään ja huomenna Kazakstanissa.
Suomi haluaa tiivistää talousyhteistyötä Kazakstanin kanssa, vaikka maassa poljetaan ihmisoikeuksia ja käydään tiivistä kauppaa Venäjän kanssa.
Stubbin valtuuskuntaan kuuluu 21 suomalaista yritystä. Mukana muun muassa konepajayhtiöt Wärtsilä, Konecranes ja Metso sekä elintarvikeyritys Valio. Tasavallan presidentin kanslia kertoo Ylelle, että kyse on ”merkittävästä yritysdelegaatiosta”.
Vierailua voi monelta osin pitää ristiriitaisena.
Viime viikonloppuna Kazakstanin poliisi otti kiinni 70 ihmistä ennen mielenosoitusta, ja suurin osa heistä oli ohikulkijoita eikä aktivisteja, maan ihmisoikeusjärjestö KIBHR kertoo.
Politiikan tutkijan mukaan maan poliittinen järjestelmä on yhä autoritaarinen, mutta liike-elämää se ei näytä haittaavan.
Tulli: Tilanne ei ole paljon muuttunut
Kaksi vuotta sitten Suomessa ja muualla EU:ssa huomattiin, että vienti Kazakstaniin oli kasvanut.
Muu muassa Yle selvitti, että kasvua selitti pääosin pakotteiden alaisten tuotteiden kuljettaminen Keski-Aasian maiden kautta Venäjälle ja edelleen Ukrainan rintamalle.
Myös Suomen tulli oli tutkinut tilannetta.
Pian Kazakstaniin pääkaupunkiin Astanaan saapui pysyvä tullin yhdyshenkilö muun muassa edistämään sitä, ettei Venäjän vastaisia pakotteita kierretä Kazakstanin kautta. Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen vahvistaa järjestelyn toimivuuden.
– Yhteistyö on huomattavasti parantunut Suomen ja Kazakstanin välillä. On kallista pitää henkilöä ulkomailla, mutta katsoimme, että tässä panostus on järkevää tiedon vaihtamisen tehostamisen suhteen, Sinkkonen toteaa Ylelle puhelimitse.
Onko tilanne siis muuttunut vuosien 2022 ja 2023 jälkeen pakotteiden kiertämisen osalta?
– Nyt kun raja on kiinni, pakotteiden alaisia tuotteita viedään entistä enemmän muiden maiden kautta. Ennen niitä vietiin valtaosin suoraan Suomesta Venäjälle. Siinä mielessä mikään ei ole muuttunut, Tullin valvontajohtaja sanoo.
– Venäjän ja Valko-Venäjän pakotteisiin liittyviä esitutkintoja on vireillä yli 900, joista törkeitä vähän yli 100.
Avaa kuvien katselu
Tullin valvontajohtaja Sinkkonen sanoo, että Tulli ei tilastoi erikseen, kuinka moni tapauksista liittyy Keski-Asiaan. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Kazakstanin suurlähettiläs: Emme toimi kanavana pakotteiden kiertämiselle
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on asettanut Kazakstanin ja muut Keski-Aasian maat vaikeaan asemaan – niiden on tasapainoiltava isompien valtioiden etujen välillä. Toisella puolella ovat Venäjä ja Kiina, toisella puolella Yhdysvallat ja Euroopan unioni.
EU ja Kazakstan ovat rakentaneet läheiset talous- ja kauppasuhteet. EU on Kazakstanin suurin ulkomainen sijoittaja ja kauppakumppani: viime vuonna tavarakaupan arvo oli 45 miljardia euroa.
Yhteistyö Venäjän kanssa on kuitenkin yhä tiiviimpää.
Kazakstan on historiallisesti korostanut Venäjän myönteistä roolia ja ajatus Venäjästä imperialistisena suurvaltana on sille vieras. Maan kielipolitiikka tukee venäjän kielen vahvaa asemaa.
Kazakstanin suurlähettiläs Azamat Abdraimov kertoo kauppasuhteista Venäjän kanssa.
Kazakstanin suurlähettiläs Azamat Abdraimov vakuuttaa Ylen haastattelussa, että maa ei toimi reittinä pakotteiden kiertämiselle, vaan se ”kehittää yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa yleisesti hyväksyttyjen kauppanormien mukaisesti”.
– Olemme tässä asiassa avoimia ja läpinäkyviä läntisten kumppaneidemme kanssa. Meillä on useita koordinointimekanismeja.
Katso videolta, miten suurlähettiläs vastaa pakotekysymykseen:
Täydellinen valvonta on kuitenkin mahdotonta, sillä Kazakstanin ja Venäjän välillä on tulliliitto, mikä tarkoittaa, että tavarat voivat ylittää maiden noin 7 500 kilometrin rajan vapaasti.
Itärajan sulkeuduttua vienti Kazakstaniin hiipui
Suomalaisyritykset, jotka vetäytyivät Venäjältä hyökkäyssodan alettua Ukrainassa, etsivät uusia markkina-alueita.
Keski-Aasian kauppaa edistää entinen suomalais-venäläinen kauppakamari, joka nykyään kantaa nimeä EastCham Finland. Kauppakamarin toimisto on siirretty Pietarista Kazakstanin Almatyyn.
Kazakstanin Suomen-suurlähettilään mukaan suomalaisdelegaation vierailun keskeinen tavoite on vahvistaa kauppa- ja investointiyhteistyötä. Hän nostaa erityisesti esiin kaivos- ja metalliteollisuuden, metsätalouden, vesivarojen hallinnan, digitalisaation sekä logistiikan ja kuljetusalan tulevaisuuden kasvualoina.
EastChamin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen, joka on mukana Stubbin yritysvaltuuskunnassa, mainitsee rakennusalan uutena suuntauksena.
Hän muistuttaa, että EU:ta kiinnostavat Kazakstanissa kriittiset raaka-aineet, joita tarvitaan vihreässä siirtymässä.
Rekolaisen mukaan ennen vuotta 2022 monet suomalaiset yritykset hoitivat Keski-Aasian kauppansa Venäjän toimipisteensä kautta.
– Nyt yritykset rakentavat uusia jakelukanavia Suomesta käsin, hän selittää.
Avaa kuvien katselu
Vanha pääkaupunki Almaty on Kazakstanin liike-elämän keskus. Nopeasti öljy- ja kaasuteollisuuden ansiosta vaurastuneessa maassa elintasoerot ovat merkittäviä.
Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa on toistaiseksi ollut melko pientä, mutta se on silti laajempaa kuin Suomen kauppa muihin Keski-Aasian maihin.
Itärajan sulkeuduttua joulukuussa 2023 vienti Kazakstaniin hiipui takaisin hyökkäyssotaa edeltävälle tasolle.
Tullin mukaan Vainikkalan kautta suuntautuva suora vienti itään on nykyään vähäistä. Rautatietä pitkin viedään pääasiassa kartonkia ja paperia, jotka kuljetetaan tavarajunissa Venäjän kautta muun muassa Kazakstaniin. Samoissa junissa tuodaan Suomeen venäläistä nikkeliä.
Professori: Keski-Aasialla on aidosti tärkeä merkitys turvallisuuden kannalta
Avaa kuvien katselu
Professori Vladimir Gelman on erikoistunut entisten neuvostotasavaltojen autoritaaristen järjestelmien tutkimukseen. Kuva: Silja Viitala / Yle
Helsingin yliopiston professori, politiikan tutkija Vladimir Gelman pitää lähestymistapaa perusteltuna.
– Keski-Aasialla on aidosti tärkeä merkitys turvallisuuden kannalta. Ei ole yllättävää, että Suomen hallitus antaa alueelle paljon huomiota, Gelman toteaa Ylen puhelinhaastattelussa.
Keski-Aasiassa kohtaavat monien valtioiden, kuten Venäjän, Kiinan ja Iranin, geopoliittiset intressit. Professorin mukaan EU ei keskity alueeseen riittävästi maantieteellisen etäisyyden ja muiden kriisien vuoksi.
Stubbin neljäs vierailu Kazakstaniin
- Presidentti Sauli Niinistö vieraili Kazakstanissa vuosina 2013, 2015 ja 2017.
- Nursultan Nazarbajev kävi Helsingissä lokakuussa 2018. Hän toimi Kazakstanin presidenttinä vuosina 1990–2019.
- Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Kazakstanissa 28.–29.10.2025 ja viereisessä Uzbekistanissa 30.–31.10.2025.
- Nykyinen Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev ja Stubb ovat tavanneet ainakin kahdesti viimeisen puolentoista vuoden aikana: YK:n ilmastokokouksessa Bakussa ja YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.
- Stubb vieraili ministerinä Kazakstanissa kolme kertaa.
Autoritaarisen modernisaation maa
Kazakstanin suurlähettiläs Abdraimov korostaa presidentti Kasym-Žomart Tokajevin sitoutumista poliittisiin uudistuksiin ja ihmisoikeuksien puolustamiseen.
Avaa kuvien katselu
Ylen haastattelussa suurlähettiläs Azamat Abdraimov tuo esiin Tokajevin aloitteita, kuten ydinvoimalan rakentamista koskevan kansanäänestyksen sekä suunnitelmat siirtyä yksikamariseen parlamenttiin. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle
Vladimir Gelman arvioi kuitenkin, ettei Kazakstan ei ole muuttunut merkittävästi.
– Kazakstanissa on samanlainen henkilövaltainen autoritaarinen hallintojärjestelmä kuin muissakin Keski-Aasian maissa. Poliittisten instituutioiden näkökulmasta Tokajevin presidenttikaudella muutoksia on ollut vähän verrattuna hänen edeltäjänsä Nazarbajevin aikaan.
Nursultan Nazarbajev toimi presidenttinä lähes 30 vuoden ajan.
Nykyään Kazakstan tavoittelee niin sanottua autoritaarista modernisaatiota seuraamalla Kaakkois-Aasian maiden esimerkkiä, joissa autoritaarinen hallinto ja taloudellinen menestys kulkevat käsi kädessä, hän toteaa.
– Demokraattinen retoriikka parantaa julkista imagoa ja on edullista investointien ja liiketoimintaympäristön kannalta.
Gelman toteaa, että yrityksille taloudelliset prioriteetit ovat usein tärkeämpiä kuin demokraattiset arvot. Esimerkiksi hän mainitsee Suomen kaupan Kiinan kanssa, jossa ihmisoikeustilanne on hyvin ongelmallinen.
– Yritykset eivät yleensä ole kovin kiinnostuneita maiden sisäpolitiikasta. Tärkeintä on, että omistusoikeudet ovat taattuja ja yrityksiä ei oteta haltuun, kuten tapahtui suomalaisyrityksille Venäjällä, Gelman huomauttaa.
Kazakstanin presidentti tekee seuraavan valtiovierailunsa Moskovaan parin viikon kuluttua. Suurlähettilään mukaan presidentti Tokajevin vierailu Helsinkiin on suunnitteilla ensi vuodelle.
Avaa kuvien katselu
Venäjän merkitystä Kazakstanille korostaa erityisesti se, että nämä kaksi entistä neuvostotasavaltaa jakavat maailman pisimmän yhtenäisen maarajan, noin 7500 kilometriä. Kuva: EPA-EFE/All Over Press