Venäjä|Burevestnik-risteilyohjusta on pidetty asevarustelun kannalta huolestuttavana ilmiönä. Asiantuntijat kyseenalaistavat ohjuksen hyödyllisyyden.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjä on onnistuneesti testannut ydinvoimalla toimivaa Burevestnik-ohjusta, kertoo presidentti Vladimir Putin.
Asiantuntijat pitävät ohjusta huolestuttavana asevarustelun kannalta, mutta kyseenalaistavat sen hyödyllisyyden.
Ohjus on suunniteltu lentämään matalalla ja pitkiä matkoja.
Venäjä on onnistuneesti testannut ydinvoimalla toimivan ja ydinkärjellä varustettavan Burevestnik-ohjuksen ja valmistelee sen käyttöönottoa, presidentti Vladimir Putinin kertoi sunnuntaina sotilaspukuun sonnustautuneena.
Samalla hän hehkutti aseen ainutlaatuisuutta.
Uutta ohjusta on pidetty asevarustelun kannalta huolestuttavana ilmiönä. Asiantuntijat ovat myös kyseenalaistaneet sen hyödyllisyyden.
YK:n aseidenriisuntaan keskittyvän tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Pavel Podvig totesi yhdysvaltalaismedia NBC Newsille, että pääasiallinen syy siihen, miksi kukaan muu ei ole yrittänyt rakentaa vastaavaa, on se, ettei sillä oikeastaan ole mitään käyttötarkoitusta.
”Juhlin jokaista ruplaa, jonka Venäjä sijoittaa tähän hyödyttömään ja tarpeettomaan ohjukseen”, kirjoitti Fabian Hoffman viestipalvelu X:ssä. Hän on tohtorikoulutettava Oslon yliopiston ydinaseisiin keskittyvässä ohjelmassa.
Yhdysvaltalainen Nuclear Threat Initiative (NTI) -järjestö kirjoitti vuonna 2019 julkaistussa raportissaan, että Burevestnik on niin sanottu toisen iskun ase eli se on suunniteltu osaksi Venäjän vastausta ydiniskuun.
Podvigin näkemys on, että mikä tahansa hyökkäys Venäjän sotilaskohteita vastaan kohdistuisi todennäköisesti juuri Burevestnikin laukaisualustoihin.
Hän pitääkin ohjuksen kehittämistä ennen kaikkea poliittisena tekona.
”Mielestäni Kremlille oli tärkeää, että tämä on ainutlaatuista ja jotain, mitä kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt”, hän arvioi NBC Newsille.
Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vähätteli ohjuksen merkitystä maanantaina todetessaan, ettei ohjuksen tarvitse kulkea 8 000 mailia (12 872 kilometriä).
”Meillä on ydinsukellusvene, maailman suurin, aivan heidän [venäläisten] rantojensa edustalla”, hän totesi.
Osa asiantuntijoista on nähnyt ohjustestin olevan vastaus Trumpin pyrkimykselle kehittää Golden Dome -ohjuspuolustusjärjestelmää. Toiset ovat nähneet sen vastauksena Venäjän vastaisille pakotteille.
Esiin on tuotu myös Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen ydinaseriisuntasopimus Uusi Start, joka on katkolla helmikuussa 2026. Venäjä on ollut halukas jatkamaan sopimusta ainakin vuodella.
Venäjä on väittänyt, että mitkään nykyiset tai kehitteillä olevatkaan ilmatorjuntajärjestelmät eivät Burevestnikia pysäytä.
Risteilyohjus on suunniteltu lentämään matalalla, 50–100 metrissä, josta vihollisen tutkien on vaikea havaita sitä. Muiden risteilyohjusten tapaan sen suuntaa voi muuttaa lennosta, joten vihollinen voi vain arvailla sen määränpäätä.
Ohjuksen voimanlähteenä on pieni ydinreaktori ja sen kerrottiin lentäneen testissä jopa 14 000 kilometriä. Matkaan kului aikaa 15 tuntia.
Ydinaseriisunnan asiantuntija Jeffrey Lewis kyseenalaisti viestipalvelu X:ssä Venäjän väitteen Burevestnikin torjumattomuudesta. Hänen mukaansa Naton lentokoneet pystyisivät sen torjumaan.
Lewis työskentelee Middlebury Collegessa Yhdysvalloissa. Hän pitää ohjustestiä kuitenkin huonona kehityssuuntana maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.
”Tältä näyttää asevarustelukilpa”, hän totesi yhdysvaltalaiselle The New York Timesille.
Ohjuksen mahdollisessa tulevassa käyttöönotossa tai tuotannossa huolta aiheuttaa myös sen sisältämä pieni ydinreaktori.
Tästä syystä sitä on jo pitkään kutsuttu pilkallisesti ”lentäväksi Tšernobyliksi”.
Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kehittivät samantyyppisiä ydinkäyttöisiä aseita. Niiden kehittäminen kuitenkin lopetettiin, koska hyötyjä pidettiin pieninä ja turvallisuusriskejä erittäin suurina.
Venäjä toi vuonna 2018 julkisuuteen, että se kehittää Burevestnik-risteilyohjusta. Jo seuraavana vuonna uuden ohjustyypin riskit konkretisoituivat.
Vuonna 2019 kerrottiin, että Burevestnikin räjähdys mitä todennäköisemmin aiheutti ydinonnettomuuden, jossa kuoli ainakin viisi tiedemiestä.
