VM: Asukasta kohden laskettuna nettomaksu oli 55 euroa.

Kuvituskuva. EU:n lippu. Talouselämä

Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli viime vuonna 309 miljoonaa euroa, valtiovarainministeriö (VM) kertoi tiistaiaamuna. Nettomaksu pieneni selvästi vuodesta 2023, jolloin se oli 840 miljoonaa euroa.

VM:n mukaan nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta, koska luvut eivät kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Asukasta kohden laskettuna Suomen nettomaksu laski 150 eurosta 55 euroon. Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu laski toissa vuoden 0,30 prosentin tasolta 0,11 prosentin tasolle.

Maksut pienenivät

Suomen maksut kansallisesta budjetista EU:lle pienenivät 173 miljoonaa euroa 2 023 miljoonaan euroon. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,67 prosenttia (2 195 miljoonaa euroa ja 1,72 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 372 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 442 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 90 miljoonaa euroa.

Lisäksi Suomi maksoi 142 miljoonaa euroa siksi, että joillekin jäsenvaltioille on myönnetty maksukorjauksia.

Viime vuonna Suomi keräsi 184 miljoonaa euroa tulleja, joista 138 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 46 miljoonaa euroa jäi valtion budjettiin kantopalkkiotuloina.

Tulot kasvoivat

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 114 miljoonaa euroa 1 631 miljoonaan euroon.

Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 530 miljoonaa euroa.

VM:n tiedotteessa ei mainita, että Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta on noin 7,2 miljardia euroa (tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058), mutta Suomi saa elpymisvälineestä avustuksia yhteensä vain enintään 2,6 miljardia euroa.

EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,33 prosenttia (1,06 prosenttia 2023).

VM:n mukaan Suomen saamat tulot EU:n budjetista muodostuivat pääosin seuraavista eristä: 1) maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (797 miljoonaa euroa eli 49 prosenttia Suomen saamista tuloista), 2) EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (280 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia), 3) liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämisvälineestä (83 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia) sekä 4) koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelmasta (69 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia).

VM:n mukaan eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Viime vuosi oli unionin seitsenvuotisen rahoituskehyskauden (2021–2027) neljäs.

Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n budjetin tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Näiden tulojen määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti.

Saksa suurin nettomaksaja, Latvia suurin nettosaaja

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,29 prosenttia), Itävalta (0,18 prosenttia) ja Irlanti (0,17 prosenttia).

Asukasmäärään suhteutettuna järjestys oli: Saksa (155 euroa asukasta kohden), Irlanti (130 euroa) ja Ruotsi (94 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Latvia (2,60 prosenttia), Liettua (1,65 prosenttia) ja Viro (1,59 prosenttia).

Asukasta kohden laskettuna järjestys oli seuraava: Luxemburg (560 euroa asukasta kohden), Latvia (547 euroa) ja Viro (444 euroa).