Raha|Espoon tuore kaupunginjohtaja esittelee ensimmäisen talousarvioesityksensä ja kertoo, miksi entiset kollegat ärsyttävät niin paljon, ettei hän saa aamuyöllä unta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen esittää talousarvioehdotuksessaan laajoja pysäköintimaksuja ja hulevesimaksujen korotuksia.
Mykkänen tavoittelee 70 miljoonan euron vuosittaista tasapainotusta Espoon talouteen seuraavan neljän vuoden ajan.
Hän kritisoi entisiä hallituskollegoitaan suunnitelmista leikata Espoon valtionosuuksia 60-70 miljoonalla eurolla vuodessa.
Suurin siivu Espoon budjetista menee oppimiseen, johon myös lisätään rahaa.
Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen esittää talousarvioehdotuksessaan, että Espoossa aletaan periä pysäköintimaksuja paljon enemmän kuin ennen.
”Laitetaan pysäköintimaksuvyöhykkeet kaikkien metro- ja juna-asemien ympäristöön, siis kaupungin kadunvarsiparkkeihin ja pysäköintitaloihin. Tällä tavalla saadaan miljoonia euroja lisätuloja ja se on myös hiilineutraalisuusteko.”
Mykkänen tietää, että asia tulee herättämään keskustelua.
”Mutta onko oikein, että suurimmassa osassa meidän asemanseutuja kaupungin rahoittamille paikoille pysäköidään ilmaiseksi? Suomen suurissa kaupungeissa pääasiassa peritään pysäköintimaksuja.”
Parkkimaksujen ohella Mykkänen esittää, että kaupunki alkaisi periä hulevesimaksuja.
Helmikuussa kaupunginjohtajana aloittanut Mykkänen esittelee tänään tiistaina ensimmäisen budjettiesityksensä. Tulevina vuosina luvassa on Espoon mittakaavassa reippaita sopeutuksia.
Mykkänen sanoo, että päästäkseen omiin tavoitteisiinsa Espoon pitäisi tasapainottaa taloutta – eli joko leikata menoja tai lisätä tuloja – noin 70 miljoonaa vuodessa seuraavien neljän vuoden ajan. Ensi vuonna siinä ei onnistuta, joten 2027 pitääkin tasapainottaa jo noin 110 miljoonaa.
Budjetti on laskettu olettaen, että työttömyys lähtee ensi vuonna laskuun ja verotulot pirteään kuuden prosentin nousuun. Jos asukkaat ja yritykset eivät maksakaan ensi vuonna enempää veroja vaan tilanne jatkuu entisenlaisena, joudutaan sopeuttamaan lisää. Tänä vuonna ennuste meni pieleen ja Espoo saa verotuloja 30 miljoonaa vähemmän kuin budjetissa arveltiin.
”Tässä kyllä on riskejä, että toteutuuko verotulokehitys Suomessa sillä tavalla kuin talousarvioon on merkattu. Se on ihan mahdollista, että joudutaan vielä odottelemaan parempaa suhdannetta”, Mykkänen myöntää.
Kiinteistöveroa päätettiin jo korottaa hieman. Siitä kertyy noin 14 miljoonaa lisää tuloja.
Tulot ovat polkeneet paikoillaan jo vuosia, Mykkänen sanoo.
”Ja näinhän tämä ei voi mennä, että meidän lainakanta kasvaa jatkuvasti 150 miljoonaa vuodessa, kuten se ensi vuonna olisi kasvamassa.”
Valtiovarainministeriö on laatinut ehdotuksen siitä, miten kunnille jatkossa jaettaisiin valtionosuuksia. Jos nykyinen ehdotus menisi läpi, se leikkaisi Espoolta noin 60 miljoonaa vuodessa. Sopeutustarve tuplaantuisi. Kaupunginjohtaja puhuu jopa 70 miljoonasta.
”Hallituksen on aika herätä siihen, että Espoo ei ole vain insinöörien pääkaupunki, jolla on jossain joku rahasäiliö, josta voi napata 70 miljoonaa vuodessa, eikä se tunnu missään.”
Viesti on erityisen painava, sillä vuosi sitten Mykkänen oli vielä osa hallitusta.
Viettääkö Mykkänen unettomia öitä miettien valtionosuuslaskelmia?
”No tuota, joo, mulla välillä on aamuyöllä vaikea saada unta, ja kyllä möröt silloin konkretisoituu enemmän kuin valoisaan aikaan, ja on tämäkin mielessä ollut. Eikä pelkästään sen takia, että mietin, että mistä pirusta me se 70 miljoonaa saataisiin revittyä. Vaan myös sen takia, että mua ärsyttää se, että eduskunnassa aika moni ajattelee, että Espoon rokottaminen 70 miljoonalla on enemmän hyvä asia kuin ongelma.”
Mykkästä kismittää, että entiset kollegat niistäisivät Espoolta niin paljon kuin kehtaavat.
”Tiedoksi vain eduskunta, että ei meillä ole mitään rahasampoa, josta rahan voisi nostaa. Jos valtionosuusuudistus toteutuu tällaisena, joudumme leikkaamaan koululaisilta tai neutraloimaan hallituksen veronkevennykset nostamalla veroja kaupungissa, jossa asuvat juuri ne osaajat, joita hallitus haluaa nyt sitten aktivoida reippaampaan ja luovempaan työntekoon.”
Onko tuloverojen korotus Espoossa siis vaihtoehto?
”En ole sulkenut pois. Kaupungin strategiassahan linjataan, että meidän verojen pitää olla kilpailukykyisiä verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, mutta ei se sitä tarkoita, että veroja ei voi nostaa.”
Kaupunginjohtaja ehdottaa hienoisia leikkauksia kaupunkiympäristötoimialaan, esimerkiksi joitain katuihin suunniteltuja investointeja pantaisiin jäihin.
Mykkäsen mukaan myös kaupungin hallinnosta voisi leikata vielä jonkin verran. Muutosneuvotteluja on luvassa varmasti, kun organisaatiota uudistetaan, ja irtisanomisetkin ovat mahdollisia.
”Ensi vuonna on tarpeen katsoa, miten hallinto järjestetään tulosyksiköissä ja keskushallinnossa. Päällekkäisyydet pitää poistaa ja miettiä, mitä kaupungin on tarpeen tehdä itse. Määräaikaisuuksien vähentämisellä ja eläköitymisillä pystytään todennäköisesti jonkin verran pelaamaan.”
Jos Espoo aikoo pysyä itselleen asettamassaan tavoitteessa, tullee leikkauksia vielä lisää. Niistä keskustellaan todennäköisesti enemmän ensi vuoden aikana.
Tilikauden tulos näytti vielä hetki sitten tappiolliselta. Se on nyt saatu plussalle höyläämällä erityisesti hallinnosta ja nostamalla tuloja. Isompi sopeutuskierros tehdään ensi vuoden aikana siitäkin syystä, että sopeutuksen määrä riippuu siitä, miten unettomuutta aiheuttavassa valtionosuusasiassa käy.
Talousarvioehdotuksen 2,4 miljardin kokonaismenoista suurin siivu menisi päiväkotien ja koulujen toimintaan.
Rahaa menee myös erityisesti rakennushankkeisiin: päiväkoteihin ja kouluihin, liikenneinvestointeihin sekä esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin tilojen rakentamiseen. Investointien kokonaismääräksi ennustetaan 379 miljoonaa. Ne joudutaan pääsääntöisesti rahoittamaan lainarahalla.
245 miljoonaa eli 12,8 prosenttia toimintamenoista menisi ilmastotyöhön. Melkein koko summa pantaisiin liikenteeseen, esimerkiksi pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen sekä uusiutuvan energian lisäämiseen liikenteessä. Budjetissa ilmastotyöksi lasketaan myös Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan kustannukset sekä kuntaosuudet, jotka Espoo maksaa HSL:lle.
Talousarvioehdotuksessa on myös 65 miljoonaa lisäyksiä. Neljä viidesosaa menojen kasvusta pannaan oppimiseen.
Kaupunki haluaa säilyttää niin sanotut Espoo-tunnit eli äidinkielen ja matematiikan lisätunnit, jotka eivät kuulu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Kun oppimisen tuen uudistus viedään läpi, tarvitaan lisää erityisopettajia. Espoon pitäisi palkata ensi vuonna pelkästään suomenkielisiin peruskouluihin viitisenkymmentä uutta opettajaa, Mykkänen laskeskelee, ja lisäksi korvata eläköityvät. Päiväkoteihin tarvitaan uusia työntekijöitä yli sata.
Seuraavaksi Espoon poliitikot alkavat neuvotella budjetista. Neuvotteluissa kaupunginjohtajan esitykset todennäköisesti muuttuvat ainakin osittain. Budjetti pitäisi hyväksyä joulukuussa.
Kyseessä on helmikuussa Espoon kaupunginjohtajana aloittaneen Mykkäsen ensimmäinen budjettiehdotus. Onko velkaisen kaupungin talouden johtaminen enemmän vai vähemmän stressaavaa kuin ministerin työ?
”Vähemmän ahdistavaa, koska ei joudu päivittäin olemaan osapuoli puolueiden välisessä kärjistyneessä välienselvittelyssä. Tykkään tosi paljon siitä, että saan vetää organisaatiota.”