Paalausverkkoja ja -lankoja valmistaneen outokumpulaisen Piippo Oyj:n historia pörssiyhtiönä on jäämässä 11 vuoden pituiseksi.
Piippo listautui Helsingin pörssiin maaliskuussa 2015 ja poistuu sieltä ensi vuoden puolella. Ylimääräinen yhtiökokous päättää lähiviikkoina, että kaupankäynti yhtiön osakkeilla lopetetaan.
Piippo lakkautti heikosti kannattaneen paalauslangan tuotantonsa viime vuonna. Viime talvena Piippo kertoi, että se lopettaa muunkin tuontantonsa.
Yhtiö myy koneensa Portugaliin kuudella miljoonalla ja myyntiyhtiönsä Manillan 700 000 eurolla tekstiilinauhoja valmistavalle yritykselle Virroilla.
Piippo Oyj:n poistuminen pörssin First North -markkinapaikalta on paras vaihtoehto osakkeenomistajille, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Niin sanotusta delistautumisesta ei odoteta merkittävää haittaa sijoittajille.
Yhtiön hallitus selvitti muitakin vaihtoehtoja, kuten käänteistä listautumista eli sulautumista listautumista suunnittelevaan yhtiöön.
Piippo Oyj arvioi, että yhtiöllä on 3,9 miljoonan nettovarallisuus, mikä sisältää sopimukset koneiden ja tytäryhtiön myynnistä.
Varallisuudesta 1,4 miljoonaa muodostuu myymättömästä teollisuuskiinteistöstä Outokummussa ja tyhjästä tontista Lempäälässä.
Yhtiö hoitaa sovitut kaupat pääosin vuoden loppuun mennessä. Emoyhtiöllä on kuusi ja Manillalla kolme työntekijää tällä hetkellä, kertoo toimitusjohtaja Mikko Anttila.
Yhtiön purkaminen ja varojen jako osakkeenomistajille voidaan aloittaa, kun listalta poistumisesta on kulunut puoli vuotta.
Sen jälkeen purkamismenettely kestää korkeintaan puoli vuotta, yhtiö arvioi.
Yhtiöstä selvästi yli puolet omistaa Piipon suku. Listautumisannissa kymmenkunta vuotta sitten Piippo sai 250 uutta omistajaa, jotka ostivat noin viidenneksen yhtiöstä.
Listautumisannissa osake maksoi 7,5 euroa. Noin puolet annin osakkeista merkittiin. Heti listautumisen jälkeen osake maksoi kahdeksan euroa, minkä jälkeen sen arvo on laskenut.
Viime talvena osake maksoi edullisimmillaan alle 1,5 euroa. Keskiviikkona osake maksoi noin kaksi euroa.
Kymmenen viime vuoden aikana pörssistä on poistunut viitisenkymmentä yritystä, käy ilmi Helsingin pörssin Karjalaiselle antamista asiakirjoista.
Yleisin syy poistumiseen on yrityskauppa, toteaa Helsingin pörssin viestintäjohtaja Maarit Bystedt. Hän sanoo, että viimeisen 50 vuoden aikana vain 15 pörssiyhtiötä on tehnyt konkurssin.
First North -listalta ovat poistuneet tänä vuonna ohjelmistoyhtiö Heeros sekä konkurssiin asetetut kirjolohikasvattamo Fifax ja luuimplanttia kehittänyt BBS Bioactive.
Päälistalta ovat poistuneet tänä vuonna ohjelmistoyhtiö Innofactor, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä valmistava Purmo Group sekä konkurssiin asetettu aurinkopaneelifirma Valoe.
Pohjois-Karjalassa kotipaikkaansa pitävistä yrityksistä Helsingin pörssin päälistalla ovat konepajayhtiö Kesla, painotalo Rebl Group ja tulisijoja valmistava Tulikivi.
Kaivosyhtiö Endomines on rekisteröity Ilomantsiin, mutta emoyhtiön kotipaikka on Espoo. Endominesin osake maksoi vuosi sitten kahdeksan euroa, kun arvo nyt on noin 27 euroa.
Useammilla pörssiyhtiöillä on merkittävää liiketoimintaa Pohjois-Karjalassa. Esimerkiksi Exel Compositesin kotipaikka on Mäntyharjulla, ja Assa Abloy on listattu Tukholmassa.