Kommentti|Suomalainen urheilu menettää Linda Sällströmin lopettaessa tärkeän esikuvan ja voimakkaan äänen, kirjoittaa Johanna Nordling.
28.10. 20:57
Tiistai-iltana Kööpenhaminan kuuluisalla Parken-stadionilla koettiin legendan jäähyväiset. Linda Sällström pelasi viimeisen, 157:nnen maaottelunsa, joissa hän on tehnyt kaikkiaan 64 maalia. Molemmat luvut ovat Suomen jalkapalloilussa ennätyksiä, mukaan lukien niin naisten kuin miesten maajoukkueet.
Sällströmin merkitys suomalaiselle urheilulle ei ole kuitenkaan luettavissa pelkästään numeroista. Jo 13-vuotiaana naisten ykkösdivisioonassa debytoinut hyökkääjä oli liikunnallinen poikkeuslahjakkuus, joka kertoi ottaneensa jo varhain tavoitteekseen sen, että hän jättäisi jälkensä suomalaiseen jalkapalloon. Ja sen hän teki.
Ensinnäkin Sällströmin merkitys suomalaisurheilulle muodostui kentällä. Hän on nopeajalkainen, syvyyteen mielellään iskevä hyökkääjä, joka käytti vuosien saatossa varsin hyvin paikkansa hyväksi.
Seurajoukkueissaan Sällström ei yltänyt aivan yhtä suuriin saavutuksiin kuin esimerkiksi Tinja-Riikka Korpela Bayern Münchenissä Saksan mestarina. Hyökkääjä pelasi kuitenkin todella pitkän uran Ruotsin Damallsvenskanissa, joka kuului pitkään maanosan ykkössarjoihin.
Linda Sällström on 156 A-maaottelullaan ja 64 maalillaan kaikkien aikojen suomalainen pelaaja. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Sällströmin suurin lava oli kuitenkin maajoukkue. Hän pelasi ensimmäisen maaottelunsa keväällä 2007, eli yli 18 vuotta sitten. Se tarkoittaa, että kokonainen sukupolvi nuoria suomalaisia jalkapalloilijoita, poikia ja tyttöjä, kasvoi aikuiseksi asti nähden Helmareiden kärjessä Sällströmin, ja aina uudestaan Sällströmin.
Hän oli kuin Kekkonen, vuosikausien ajan itsestään selvyys.
Juuri Helmareiden paidassa Sällström teki useita tärkeitä suomalaisyleisön mieliin jääviä maaleja. Esimerkiksi kaksi osumaa EM-kisoissa: Englantia vastaan 2009 ja Espanjan verkkoon 2022.
Kenties vielä suuremman vaikutuksen Sällström jätti karsintapelien maaleillaan. Hän oli olennaisessa roolissa viemässä Helmareita kotikisojen 2009 jälkeen seuraaviinkin lopputurnauksiin vuosina 2013 ja 2022 sekä viime kesänä 2025.
Nuo toistuvat EM-lopputurnauspaikat ovat nostaneet naisten pelin näkyvyyttä ja arvostusta Suomessa. Sen seurauksena tyttöpelaajien määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla jatkuvasti, mikä on ollut tärkeää pelin, seurojen ja tyttömaajoukkueiden kehitykselle. Isompi määrä tyttöpelaajia on myös perusta Suomi-futiksen tulevaisuudelle.
Se, että jalkapallo on nykyään tyttöjen ja naisten harrastetuin laji Suomessa, on osittain myös Sällströmin ansiota.
Linda Sällström on vuosien varrella nostanut julkisuudessa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Kuva: Jussi Eskola
37-vuotias hyökkääjä ei ole kuitenkaan jättänyt jälkeään pelkästään nurmikentällä, vaan myös kentän laidalla. Sällström on hyvin tietoisesti käyttänyt hyväkseen lavaa ja mikrofonia, jotka hän on maajoukkueurheilijana saanut. Se on rohkeaa, esikuvallista ja todella kunnioitettavaa.
Vuosien varrella Sällström on nostanut julkisuudessa esiin erilaisia yhteiskunnallisia epäkohtia, esimerkiksi naisurheilijoiden kokemaa vähättelyä ja törkeää nimittelyä. Hän on jopa puhutellut häiriköiviä (mies-)katsojia suoraan kentän laidalla näiden tökeröstä käytöksestä.
Vuonna 2024 Sällström sai kansainvälisen jalkapallon pelaajayhdistyksen FIFPRO:n jakaman Player Activism Awardin jatkuvasta äänensä käyttämisestä esimerkiksi ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Esimerkiksi Qatarin MM-kisojen alla suomalaishyökkääjä kritisoi vierastyöläisten julmaa kohtelua maassa, korruptiota ja maan heikkoa ihmisoikeustilannetta. Hän on myös puhunut seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta ja kertonut itsekin julkisesti seurustelevansa naisen kanssa.
Viime viikolla Sällström säväytti jälleen. Hän sai toimittajalauman eteensä lehdistötilaisuudessa, jonka aiheena oli hänen pelaajauransa päättyminen, mutta hyökkääjä halusi puhua muustakin kuin vain itsestään. Muiden kohtaamasta epäoikeudenmukaisuudesta.
Lääkäriksi opiskeleva Sällström sanoi, ettei hän voi kestää Gazasta saapuvia uutisia siitä, kuinka Israel pommittaa sairaaloita ja lapsia.
”En keksi mitään alhaisempaa, kuin että hyökätään viattomia, heikossa asemassa olevia siviilejä vastaan”, hyökkääjä sanoi, ja kritisoi varsin suoraan Petteri Orpon johtamaa hallitusta siitä, ettei Suomi ole vieläkään tunnustanut Palestiinan valtiota.
”Suomi on mielestäni historian väärällä puolella. Hallitus seuraa sivusta, kun tuhannet lapset ja siviilit kuolevat. Minun mielestäni on tärkeää nostaa esille, etteivät kaikki hyväksy tällaista, vaikka Suomen hallitus niin tekee. Kaikki eivät suostu olemaan hiljaa ja seuraamaan vierestä”, Sällström sanoi suoraan.
Suoraviivaisuus on ollut pelaajana Sällströmin vahvuus – ja se on hänen vahvuutensa myös ihmisenä.
Kun Sällström nyt jättää maajoukkueen ja pian myös kokonaan jalkapallokentät, suomalainen urheilu menettää tärkeän esikuvan ja voimakkaan äänen. Naisen, joka on ottanut roolia, pistänyt jalkansa ja kasvonsa ja mielipiteensä peliin, sillä urheilu ei ole koskaan ”vain urheilua”. Urheilu sijoittuu aina keskelle yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Nyt on seuraavan sukupolven esikuvien vuoro.