Aivotutkimus|Jyväskylän yliopiston tutkijat keräsivät kappaleisiin liittyviä muistoja lähes 2 000 osallistujalta 84 maasta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tunteisiimme vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta. Sitä on kuunneltu noin 17-vuotiaina.
Jyväskylän yliopiston tutkijat keräsivät musiikkiin liittyviä muistoja lähes 2 000 osallistujalta 84 maasta. Tulokset ja tutkimuksen julkaisi tiedelehti Memory.
Miehillä musiikkimuistojen huippu ajoittui noin 16 vuoden ikään. Naisilla on parhaat muistot kappaleista vasta yli 19-vuotiaina.
Ihmisiin eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta. Suosikkikappaleet ovat todennäköisesti ajalta, jolloin kuulija oli noin 17-vuotias.
Jyväskylän yliopisto pyysi eri maissa vastaajia nimeämään musiikkikappaleen, jota hän piti syvästi merkityksellisenä.
Tulokset osoittavat, että kappaleet säilyvät merkityksellisinä jopa vuosikymmeniä. Muistojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee elämän mittaan.
Miesten ja naisten väliltä paljastui eroja.
Musiikkimakua tutkivat Jyväskylän yliopiston musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikön tutkijat. Sen julkaisi tiedelehti Memory.
Tutkimuksen pääkirjoittaja on tohtori Iballa Burunat musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta.
Hän sanoo, että musiikkiin liittyvien muistojen ajallinen keskittymä osuu aivojen kannalta neurologisesti ja elämäkerrallisesti herkkään ikään.
”Aikuistuvan nuoren aivoja voi ajatella kuin pesusienenä, joka kerää kokemuksia. Aivot ovat uteliaat ja ne janoavat palkitsemista. Aivoissa ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittyneitä suodattimia”, Burunat sanoo Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.
”Tällaisessa vaiheessa vahvat tunnekokemukset, kuten tärkeimmät musiikkikappaleet, juurtuvat muistiimme tavallista syvemmälle ja elävämmin. Ne jättävät pysyvän jäljen.”
Muistojen pysyvyys osoittaa, miten perustava vaikutus musiikilla on ihmisen identiteetin muodostumisessa, Burunat kuvailee.
Miehillä musiikkiin liittyvien muistojen huippu ajoittui varhaisemmaksi kuin naisilla, noin ikävuoden 16 tienoille. Naisilla vastaava huippukohta oli vasta ikävuoden 19 jälkeen.
”Koska meillä ei ole kattavaa laadullista aineistoa, voimme ainoastaan arvailla tämän eron syytä psykologian ja sukupuolierojen tutkimuksen valossa”, Burunat sanoo.
Miesten musiikilliseen identiteettiin vaikuttavat nuoruuden kaverisuhteet ja oma itsenäistyminen.
Naisten musiikillinen identiteetti puolestaan kehittyy pidemmän ajan kuluessa.
Sitä muovaavat tunne-elämän eri yhteydet ja virstanpylväät matkalla kohti nuorta aikuisuutta.
Miehiä vetävät usein puoleensa rajun kuuloiset, kapinalliset musiikin alalajit.
Naisille on tavallisempaa kiinnittyä laajempaan musiikin kirjoon, aina popista souliin ja klassiseen musiikkiin.
Naiset käyttävät musiikkia usein sosiaalisten siteiden vahvistamiseen. Nämä merkitykset ulottuvat selvästi teinivuosia pidemmälle, kertoo yliopiston tiedote.
”Aineisto osoittaa selvästi, että miehillä nuoruusvuosien musiikista tulee pysyvä henkilökohtaisten merkitysten kiintopiste”, Burunat selittää.
Tätä voi selittää se, että yhteiskunnan huomio keskittyy nuoruuteen ja kapinallisuuteen, kun maskuliininen identiteetti muovautuu.
Naisilla sitä vastoin yhteys musiikkiin näyttäisi muuttuvan iän myötä, erityisesti noin 45 ikävuodesta eteenpäin.
Naiset käyttävät musiikkia joustavana tunneilmaisun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välineenä. Side voi kestää koko elämän.
Naisilla myös uudet kappaleet kytkeytyvät senhetkisiin ihmissuhteisiin, henkilökohtaiseen kasvuun tai uusiin kokemuksiin. Niillä voi olla suurempi tunnearvo kuin nuoruusajan musiikilla, Burunat sanoo.
Nuoret miehet ja naiset voivat muodostaa vahvoja tunnesiteitä musiikkiin, joka on julkaistu kauan ennen syntymää, jopa 25 vuotta aiemmin.
Muistot vanhemmista kappaleista kertovat sukupolvien välisestä vaikutuksesta.