Amnestyn ja YK:n mukaan Tansanian presidentti tekee juuri toisin kuin lupasi Alexander Stubbille ja jatkaa kriitikoidensa kurittamista.
Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan vastaanotti presidentti Stubbin Dar es Salaamissa 14. toukokuuta 2025. Tasavallan presidentin kanslia/Matti Porre
Tansanialaiset äänestävät tänään presidentin- ja parlamenttivaaleissa, jotka ovat kaikkea muuta kuin reilut ja vapaat.
Istuvan presidentti Samia Suluhu Hassanin ja valtapuolue CCM:n odotetaan voittavan, koska vastaehdokkaat eivät ole saaneet asettua edes ehdolle ja toisinajattelijat hakataan hiljaisiksi. Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Amnesty syyttävät hallintoa kriitikoidensa vainoamisesta, uhkailusta, sieppaamisesta ja tappamisesta.
Keväällä Tansaniassa vieraillut Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi Hassanin luvanneen, että maa kulkee kohti vapautta.
– Tietysti vaalien kohdalla aina toivon, että ne ovat avoimet, vapaat ja reilut. Presidentti vakuutti, että tähän suuntaan ollaan menossa, Stubb sanoi toukokuussa.
Hassan näyttää paitsi pettäneen lupauksensa Stubbille, myös koventaneen sortotoimia entisestään vaalien lähestyessä. Stubbin toukokuussa tapaama oppositioehdokas, oikeistoliberaalin Chadema-puolueen Tundu Lissu suljettiin ulos presidentinvaaleista maanpetossyytöksen nojalla.
Tansanian hallitus kiistää Amnestyn ja YK:n väitteet, mutta on näkyvästi kiristänyt kontrolliaan vaalien lähestyessä. Tansania kielsi X-somepalvelun käytön vaalien alla ja vaalipäivänä myös internetin on raportoitu katkenneen koko maan laajuisesti.
Aivan purematta tansanialaiset eivät hallinnon toimia niele. Maan suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa puhkesi vaalipäivänä keskiviikkona lukuisia väkivaltaisia mielenosoituksia, joita poliisi on taltuttanut kyynelkaasulla.
Kenialaismedia The Starin jakamalla videolla kerrotaan näkyvän, miten tansanialaiset hajottavat äänestyspaikan.
– Olemme kyllästyneitä… haluamme riippumattoman vaalilautakunnan, jotta jokainen tansanialainen voi valita haluamansa johtajan, BBC:n haastattelema mielenosoittaja sanoo.
Osa jättää äänestämättä peläten joutuvansa keskelle kahakkaa.
– En voinut mennä ulos tänään väkivallan pelon vuoksi, perusteli 40-vuotias ruokamyyjä AFP:lle.
Samia Suluhu Hassan nousi Tansanian presidentiksi vuonna 2021. Kuva valtiovierailulta Yhdysvalloista vuonna 2022. ZumaWire / MVPHOTOS
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn lokakuisen raportin mukaan Tansanian hallinto on vuonna 2020 annetusta varoituksesta huolimatta polkenut ihmisoikeuksia entistä kovemmin. Hassanin hallitus on murskannut toiveet uudistuksista, sanoo Amnestyn Itä- ja Etelä-Afrikan aluejohtaja Tigere Chagutah.
– Viranomaiset ovat jatkaneet ja tehostaneet kansalaisyhteiskuntaan, toimittajiin ja toisinajattelijoihin kohdistettuja sortotoimia, kuten pahoinpitelyjä, mielivaltaisia pidätyksiä, laittomia teloituksia ja katoamisia, ilman että ketään on asetettu vastuuseen.
Vaalit ovat näytös, jonka tarkoitus on pestä sortohallinto näyttämään demokraattiselta, analysoi kenialaismedia The East African.
Ylen Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen arvioi suurimman kysymyksen olevan, kuinka moni edes vaivautuu äänestämään, kun lopputulos on etukäteen tiedossa. AFP:n haastatteleman valtapuolueen edustajan mukaan ihmisiä aiotaan mobilisoida ”kaduilta ja kodeistaan” äänestämään.
Toisella The Starin videolla näkyy, miten nuoret tansanialaiset kerääntyvät tielle protestoimaan viranomaisia vastaan.
Lupaus paremmasta
65-vuotias Samia Suluhu Hassan nousi presidentiksi edeltäjänsä, maan demokratiaa heikentäneen John Pombe Magufulin kuoltua yllättäen. Hassaniin kohdistui aluksi suuria odotuksia.
Chama Cha Mapinduzi eli Vallankumouspuolue (CCM) on hallinnut Tansaniaa maan itsenäistymisestä eli vuodesta 1961 lähtien. Kolonialismin vastainen aktivisti ja maan pitkäaikainen johtaja Julius Nyerere perusti puolueen ajamaan Ujamaa-nimellä kutsumaansa näkemystä afrikkalaisesta sosialismista.
Nyereren kuoltua CCM on muuttanut talouspolitiikkaansa mutta pysynyt tiukasti vallassa, vaikka Tansania siirtyi monipuoluejärjestelmään 1990-luvulla.
Magufulin kuoltua näytti hetken siltä, että Samia Suluhu Hassan lähtee elvyttämään kansalaisoikeuksia. Hassan purki mielenosoitukset kieltävän lain ja kävi keskustelua opposition kanssa.
Sitten tilanne muuttui. Hassan kielsi oppositiopuolue Chademan osallistumisen vuoden 2025 vaaleihin ja opposition pääehdokas Tundu Lissu vangittiin.
Amnestyn mukaan hallitus on ajanut läpi useita lakeja, jotka keskittävät valtaa CCM:lle ja vaikeuttavat opposition toimintaa. Chatham Housen analyysin mukaan opposition edustus vaaleissa on heikoin sitten 1990-luvun.
Vaaleista ulossuljetun oppositiopuolueen johtaja Tundu Lissu osallistui oikeudenkäyntiinsä. ”Ei uudistuksia, ei vaaleja”, paidassa lukee. EPA / AOP