Juttu tiivistettynä
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut jalkaväen tärkeyden nykyaikaisissa taisteluissa.
- Monet maat haluavat parantaa maavoimiensa liikkuvuutta uusilla panssaroiduilla ajoneuvoilla.
- Suomessa on kehitetty uusia ajoneuvoja, jotka tarjoavat suojatun liikkumisen.
- Viime aikoina Patrian vaunuvalmistus on saanut huomattavaa kansainvälistä huomiota suurten vientikauppojen ansiosta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että jalkaväki on keskeinen toimija myös nykyajan taisteluissa.
Niinpä moni maa haluaa parantaa jalkaväkensä ja koko maavoimiensa liikkuvuutta hankkimalla uusia panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja.
Niiden tekemisestä on tullut puolustusvälinevalmistaja Patrian tärkein liiketoiminta-alue. Samalla ne ovat Suomen puolustusteollisuuden merkittävin vientituote, kuten tuorein jättimäinen kauppauutinen osoittaa. Bloombergin mukaan Saksa suunnittelee ostavansa puolustustarvikkeita valmistavalta Patrialta noin 3 500 panssariajoneuvoa.
Panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot ovat myös hyvä esimerkki siitä, miten ensijaisesti omiin tarpeisiin kehitetty tuote kaupallistetaan.
Traktorin lavoilta sotilasajoneuvoihin
Suomessa vielä 1970-luvulla maataloustraktorit peräkärryineen olivat joukkojen tärkeä maastokelpoinen motorisoitu liikkumisväline. Niitä oli koulutustarpeiden verran Puolustusvoimilla itsellään, ja kriisioloissa pakko-otot maatiloilta olisivat lisänneet saatavuutta.
Olihan aikanaan tiloilta sotaan otettu hevosiakin. Niiden ottoa varten kunnissa oli hevosottolautakunnat 1990-luvun alkupuolelle saakka. Puolustusministeri Elisabeth Rehnin aikana erillinen laki hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta sotavoiman tarpeisiin kumottiin. Valmiustilalaki kuitenkin mahdollistaa pakko-otot yhä.
Avaa kuvien katselu
Panssariajoneuvoissa ulkopintojen vinous on harkittu turvatekijä. Viistossa oleva panssari muun muassa kasvattaa mahdollisuutta, että siihen osuva ammus kimpoaa pois eikä läpäise panssaria lainkaan. Kuva: Markku Rantala / Yle
Pääesikunta 100 vuotta -kirjan mukaan valmistelut kotimaisen panssaroidun kuljetusajoneuvon kehittämiseksi aloitettiin 1970-luvun lopulla. Huhtikuussa 1981 puolustusministeriö teki päätöksen prototyypin tilaamisesta Valmetilta ja Sisu-Autolta.
Keskeinen vaunuille asetettu vaatimus oli, että niiden avulla joukot voivat omin voimin sekä siirtyä taistelualueelle että liikkua taistelujen aikana. Käytännössä tämä ohjasi kehittelyä kumipyöräajoneuvohin, sillä telaketjullisten pitemmät siirrot on usein järkevintä hoitaa rekkojen vetämillä laveteilla.
Kahden prototyypin välinen kilpailu ratkesi kuorma-auton pohjalta ajoneuvonsa kehittäneen Sisun eduksi vuonna 1983. Ensimmäinen sarja Pasi-vaunuja otettiin vastaan marraskuussa 1984, ja vuonna 1994 niitä oli ostettu jo yli neljäsataa.
Maavoimien liikkuvuutta oli toki parannettu maastokuorma-autojen ja ulkomailta tuotujen miehistökuljetuspanssareiden avulla jo ennen tätä.
Seitsemän varusmiestä kuoli ja BTR-60 koki kolauksen
Neuvostoliitosta muun muassa 1960-luvulla oli Suomeen ostettu kumipyörillä kulkevia BTR-60 miehistönkuljetusvaunuja.
Niissä henkilöstön kulku sisään ja ulos oli järjestetty raskaiden panssarien tyylillä pääosin kattoluukkujen kautta.
Luottamus näihin vaunuihin sai kesäkuussa 1991 erittäin pahan kolauksen Taipalsaaressa sattuneen onnettomuuden myötä. Seitsemän varusmiestä hukkui, kun harjoituksessa vesistöä ylittänyt vaunu upposi ja vajosi katolleen pohjamutaan.
BTR-60 vaunut on Suomessa poistettu palveluskäytöstä.
Paseista ketterämpään ja muokattavaan malliin
Takaluukulliset kotimaiset Panssari Sisut eli Pasit nousivat yhä keskeisemmiksi suojatun liikkuvuuden välineiksi.
Maailmanmainetta ne olivat saaneet YK:n rauhanturvatehtävissä. Kotimaassa ne olivat myös poliisin apuna, kun tehtävä vaati luodinkestävää ajoneuvoa.
Vaikka yhä käytössä olevista Paseista on moneksi, vuonna 1999 käynnistettiin nykyisten AMV-tuotteiden suunnittelu. AMV tulee sanoista Armoured Modular Vehicle, suomeksi: panssaroitu, osista koottava ajoneuvo.
Lähtökohtana oli tehdä Paseja ketterämpi, muokattava ja autonajokokemuksella helposti ajamaan opittava suojattu ajoneuvo.
Vaikka taustalla ovat Paseista saadut kokemukset, on se kuitenkin rakenteeltaan uudenlainen. Erityisen hyvin tämä näkyy AMV:n rinnalle kehitetyssä uudessa Patria 6×6 kuljetusajoneuvossa.
Toisin kuin Paseissa, 6×6 ajoneuvossa on erillinen apurunko ja jokainen pyörä on erillisjousitettu. Tämä tekee liikkumisesta pehmeämpää.
Jousitusjärjestelmä istuimineen on myös suunniteltu suojaamaan miehistöä esimerkiksi miinojen ja tienvarsipommien aiheuttamilta tärähdyksiltä.
Perustason panssarointi niissä suojaa jokseenkin kiväärikaliiperisten aseiden luodeilta. Lisäpanssareille vaunun saa kestämään enemmänkin. Toki vaunusta tulee silloin myös painavampi.
Patrian vaunu voi olla ambulanssi tai johtokeskus
Kevyenä versiona vaunu on varustettavissa myös vesistönylityksiin sopivaksi, jolloin sen takaosaan asennetaan tunneloidut potkurit. Mikään pitkien matkojen ja vaativien sääolosuhteiden alus se ei kuitenkaan ole.
Ajoneuvoon on saatavissa NBC-suojaus (ydin, biologinen ja kemiallinen suojaus). Se on miehistön toimintakyvyn kannalta tärkeä ominaisuus saastuneessa tai jopa kiellettyjä taistelukaasuja sisältävässä ympäristössä.
Vaikka kyse on esisijaisesti kuljetusajoneuvosta, modulaarisena voidaan se muokata johtokeskukseksi, ambulanssiksi tai vaikkapa kranaatinheittimien alustaksi. Jälkimmäistä varten Patrian mallistossa on myös tarjolla aseistus.
Puolan kauppa 2003 toi nostetta
Viimeistään vuonna 2003 Puolan allekirjoitettua kauppakirjan 690 AMV- ajoneuvon ostosta, Patrian vaunuvalmistus nousi vähintään Euroopan tason maineeseen.
Katso video: Naton standardi vaatii, että panssaroidun ajoneuvon on kyettävä nousemaan vähintään 60 % eli noin 31 astetta kaltevaa rinnettä. Patrian 6×6 (kuvassa) pystyy tähän.
Kyseessä oli Suomen puolustustarvikeviennin siihen mennessä suurin, 1,2 miljardin euron arvoinen kauppa. Puolaan rakennettiin linja vaunujen tuotantoa varten. Iso osa summasta kuitenkin koostui vaunuhin valitusta aseistuksesta.
Venäjän hyökkäyssodan myötä näitä Puolan Ahmoiksi (Rosomak) nimeämiä vaunuja on mennyt myös avustuksena Ukrainaan.
Sittemmin vaunuja on saatu myytyä useaan muuhunkin maahan.
Niiden lisäksi merkittävä viimeaikainen askel AMV-tuotteiden viennissä on ollut muun muassa tuotantolinjan rakentaminen Japaniin.
Innovaatiot ja kehitystyö kantavat hedelmää
Todellinen aiemmat ennätykset lyövä jättikauppa kuitenkin on Patrian kauppa Saksaan. Tämän kaupan etenemisestä kertoi heinäkuussa uutistoimisto Bloomberg.
Puolan tapaan Saksaan rakennettaisiin oma tuotantolinja.
Saksan kiinnostus suomalaista puolustusteknologiaa kohtaan kertoo merkittävästä muutoksesta eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä.
Maa, jolla on pitkät perinteet panssaroitujen ajoneuvojen kehittämisessä, on tunnistanut Patrian AMV:n ja 6×6 -ajoneuvon edut modernilla taistelukentällä.
Tämä yhteistyö heijastaa laajempaakin eurooppalaista kehitystä. Nykyään innovaatiot ja käytännön kokemukseen perustuva kehitystyö voivat nostaa maailman mitassa pienenkin toimijan kansainväliseen kärkeen.