Into uudenlaiseen paikalliseen sopimiseen on jäänyt odotettua laimeammaksi.
Paikallisella sopimisella tavoitellaan sitä että yksittäisissä yrityksissä voidaan sopia työehdoista firman ja työntekijöiden kesken.
Tämän vuoden alusta lähtien sääntely keveni merkittävästi. Uudistuksen jälkeen myös niin sanotut järjestäytymättömät eli työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset ovat voineet sopia työehdoista paikallisesti työntekijöiden edustajan kanssa.
Työnantajajärjestöt ovat vaatineet mahdollisuutta paikallisen sopimisen laajennukseen jo vuosikymmeniä.
Kuinka vilkkaasti mahdollisuutta on tänä vuonna käytetty?
Tiedot paikallisista sopimuksista on toimitettava aluehallintovirastoon (AVI). Uuden säännön toteutumista on seurannut työsuojelusta vastaava juristi Aki Eriksson Lounais-Suomen AVI:ssa.
Hänen mukaansa ilmoituksia on tullut muutoksen jälkeen koko maasta 92 yritykseltä.
– Kyllä tämä on vähäisyydessään hiukan yllättänyt, Eriksson sanoo.
Sopimuksia on tehty esimerkiksi ruokatauon pituudesta
Ennen sääntömuutosta AVI:ssa arvioitiin, että järjestäytymättömissä yrityksissä uusien sääntöjen mukaisia sopimuksia tultaisiin tekemään useita satoja tai jopa tuhansia.
Sopimusten pieni määrä yllätti
Nyt tehdyissä sopimuksissa on sovittu tyypillisesti muusta kuin suoranaisista rahakysymyksistä. Erikssonin mukaan sopimuksia on tehty esimerkiksi ruokatauon pituudesta ja siitä, lasketaanko se työajaksi vai ei.
Sopimuksia on tehty myös yleisten työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten maksamisen ajoittamisesta.
Kolmas tavallinen sopimisen aihe on liittynyt työaikoihin. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työvuoroja on pidennetty kymmeneen tai kahteentoista tuntiin, jolloin vapaita on vastaavasti pidennetty.
Myös arkipyhien ajoittamisesta on sovittu niin, että esimerkiksi helatorstain vapaapäivä on siirretty perjantaiksi.
Hallitus: Kansantalous hyötyy – Kempower: Hienosäätöä
Lain valmistelun aikaan järjestäytymättömien työnantajien mahdollisuus paikallisiin sopimukseen herätti suuria tunteita sekä puolesta että vastaan.
Hallituksen mukaan lakimuutos tukisi työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä.
Myös esimerkiksi Kaupan liitto uskoi ennakkoon, että muutokset edistävät yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Sen sijaan Palvelualojen ammattiliitto PAM pelkäsi, että uudet säännöt voivat murentaa työntekijöiden vähimmäissuojaa ja heikentää työ- ja palkkaehtojen tasoa esimerkiksi kaupan alalla.
Sähköautojen latausasemia Lahdessa valmistava Kempower on saanut kokoemusta uudesta tilanteesta.
Yhtiö ei kuulu työantajaliittoon ja siksi tämän vuoden lakimuutos on tarkoittanut sille entistä joustavampaa mahdollisuutta sopia työehdoista.
Kempowerin Suomen ja Euroopan henkilöstöhallinnosta vastaava HR-päällikkö Marjo Kaipainen-Vilppula pitää lakimuutosta tärkeänä, mutta hänen mukaansa sitä on kuitenkin käytetty lähinnä työehtojen ”hienosäätöön”.
Kempowerissa on nyt voitu perustaa työehtosopimuksen mukainen työaikapankki tuotannon työntekijöille. Se on monipuolisempi kuin työaikalain mukainen, joka oli aiemmin ainoa mahdollisuus.
Avaa kuvien katselu
Sähköautojen latausasemia rakennetaan Kempowerin tehtaassa Lahdessa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Kaipainen-Vilppula arvioi, että työaikapankin entistä laajemmalla käytöllä voi olla kauaskantoisempaankin merkitystä. Se antaa mahdollisuuden reagoida paremmin kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin.
Työpäivät voivat olla pidempiä silloin, kun tilauksia satelee ja lyhyempiä, kun kysyntä vähenee.
– Tällaisilla ratkaisuilla tavoitellaan toimitusvarmuutta. Ne parantavat kilpailukykyä, Kaipainen-Vilppula arvioi.
Kempowerillakin on sovittu helatorstain pyhäpäivän siirtämisestä perjantaille. Paikallisesti on myös sovittu uusien työntekijöiden lomakertymän nostamisesta puoli päivää kuukautta kohti. Nyt lomia kertyy uran alusta lähtien kaksi ja puoli päivää kuussa, kuten vanhemmillakin työntekijöillä.
– Sanoisin, että molemmat hyötyvät. Sopimuksessa haetaan joustoja puolin ja toisin, Kaipainen-Vilppula punnitsee työantajan ja työntekijöiden saamia etuja.
AVI:n Eriksson arvioi, että paikallisen sopimisen uusilla säännöillä vähennetään byrokratiaa, mutta kovin mullistavaa taloudellista merkitystä niillä ei ole.
– Esimerkiksi mitään varsinaisia lisienpoistoja tai palkan alennuksia ei ainakaan tähän mennessä ole meille toimitettu, Eriksson kuvaa AVI:n saamia sopimustietoja.
Luottamusvaltuutettu: ”Työntekijöitä on kuultu”
Työnantajaliittoon järjestäytymättömissä yrityksissä työehdoista voidaan sopia luottamusvaltuutetun kanssa. Hän edustaa myös niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon.
Kempowerissa tuotannon työntekijöitä edustaa kolme luottamusvaltuutettua. Toimihenkilöitä edustaa kaksi luottamusvaltuutettua, joista yhtiön sisäisen viestinnän päällikkö Anna Tuomainen on yksi.
Hänen mielestään työlakien ja työehtosopimusten opiskeleminen ovat sujuneet hyvin.
– Se on jonkun verran vaatinut opiskelua, mutta me olemme saaneet siihen tosi hyvin työnantajalta tukea. En ole huomannut, että siinä olisi ollut mitään isoja haasteita.
Tuomainen sanoo ensikokemuksensa perusteella, että luottamusvaltuutetun asema suhteessa työnantajaan on ollut riittävän vahva.
– Kyllä koen, että ainakin meidän työnantajan kanssa on ollut tosi hyvä keskusteluyhteys ja olemme pystyneet neuvottelemaan asioista. Koen, että työntekijöitä on kuultu myös eri neuvotteluissa, Tuomainen arvioi.
Aki Erikssonin mukaan pahimmat pelot eivät ole toteutuneet siitä, että paikallinen sopiminen antaisi mahdollisuuden työntekijöiden lailliseen riistoon.
– Uskaltaisin sanoa, että työnantajat, jotka haluavat polkea työntekijöiden oikeuksia tekevät sitä ilman virallisia sopimuksia. Taustalla oleva pelko on varmaan aiheellinen, mutta ei se ole näihin sopimuksiin konkretisoitunut.
Ilmoitetut sopimusmuutokset ovat olleet Erikssonin mukaan sekä työnantajan että työntekijöiden edun mukaisia.
– Arvioisin ehkä vähän tylsästikin, että sopimuksista voi helposti nähdä, että molemmat osapuolet ovat hyötyneet niistä.
Liitot rajaavat – sopimuskulttuuri vasta heräilee
Eri alojen työehtosopimuksissa on suuria eroja siinä, miten paikallinen sopiminen sallitaan. Teknologiateollisuudessa paikalliselle sopimiselle on annettu suuremmat mahdollisuudet kuin esimerkiksi kaupan alalla.
Järjestäytymättömät työnantajat voivat tehdä yrityskohtaisia sopimuksia vasta sen jälkeen, kun alan työehtosopimus sen sallii.
Ammattiliitot ovat siis paljon vartioina työehtosopimuspöydässä. Jos työehtosopimus ei salli palkkojen alentamista, niistä ei voida sopia paikallisestikaan.
– Se tietysti voi kangistaa tavoiteltua joustoa, Eriksson sanoo.
Hän arvioi, että sääntelyn keventämisestä huolimatta paikallisen sopimisen käyttö on jäänyt vähäiseksi työmarkkinoiden heikon sopimiskulttuurin takia.
– Voi ajatella, että tässä näkyy se, että meillä ei ole vielä kauhean hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria. Siinä on kehitettävää, että löydettäisiin ne kohdat, joista voidaan sopia ja mitä hyötyjä sopimisesta on, Eriksson pohtii.
Kempowerissa luottamusvaltuutettu Anna Tuomainen ja HR:n Kaipainen-Vilppula ovat tyytyväisiä paikalliseen sopimiseen, mutta sopiiko se kaikille yrityksille?
– Varmaan se vaatii keskustelukulttuuria. Mutta se aika, mikä meillä on käytetty keskusteluun, on sitten sopimuksen loppuväännöistä pois, Kaipainen-Vilppula laskee.
Anna Tuomainen on samoilla linjoilla.
– Varmasti on paljon kyse siitä keskustelukulttuurista.