Ilmasto|Pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon heijastavuudessa on aiemmin vallinnut tasapaino, mutta nyt se näyttää murenevan.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Maapallon pohjoinen pallonpuolisko imee nyt enemmän Auringon energiaa kuin eteläinen. Näin tutkijat laskivat satelliittien havainnoista, jotka tehtiin vuosina 2001–2024.
Nasan tutkimus päättelee, että syitä ovat muun muassa sulanut jää ja vesihöyryn määrän kasvu. Ilmiö vaikuttanee säähän.
Saksalainen tutkimuslaitos varoittaa, että eteläisen pallonpuoliskon meret voivat ”jälkiröyhtäisynä” vapauttaa meriin sitoutunutta lämpöä. Se pidentäisi ilmastonmuutosta vuosikymmenillä.
Maapallon pohjoinen pallonpuolisko imee enemmän auringonvaloa kuin eteläinen. Pohjoinen pallonpuolisko lämpenee siis nopeammin.
Tutkijat ovat pohtineet, miten ilmiö vaikuttaa ilmastonmuutokseen, vai vaikuttaako se lainkaan.
Maapallon ilmaston tutkijat huomasivat jo vuosia sitten, että maapallon molemmat puoliskot heijastavat lähes tarkalleen saman määrän auringonvaloa takaisin avaruuteen.
Se on erikoista, sillä pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmän maa-alaa, kaupunkeja ja saasteita kuten teollisuuden päästämiä aerosoleja.
Pohjoinen pallonpuolisko heijastaa siksi enemmän auringonvaloa kuin imee.
Eteläinen pallonpuolisko on puolestaan enimmäkseen merta. Merenpinta on tummaa ja imee siksi paljon auringonvaloa.
Tasapainoa pitivät yllä esimerkiksi liikkuvat pilvet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tasapaino pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välillä murenee.
SATELLIITTIEN kokoamat uudet tiedot viittaavat siihen, että pallonpuoliskojen symmetria on rikkoutumassa.
Tiedelehti Pnas kertoo Nasan eli Yhdysvaltain avaruushallinnon tutkimuksesta, jossa ilmastotieteilijä Norman Loeb selvitti ryhmineen Ceres-hankkeessa koottuja satelliittien havaintoja.
Havaintoja oli vuosilta 2001–2024.
Tutkijat päättelivät eri mallien avulla, että nyt pohjoinen pallonpuolisko on tummentunut.
Pohjoinen pallonpuolisko imee vuosikymmenessä noin 0,34 wattia enemmän aurinkoenergiaa neliömetriä kohti.
”Ero ei kuulosta suurelta, mutta koko planeetan mittakaavassa luku on valtava”, sanoo Marylandin yliopiston ilmastotieteilijä Zhanqing Li verkkopalvelu Live Sciencessa. Hän ei ollut mukana tässä tutkimuksessa.
Tummumisen syynä on muun muassa yhä enemmän sulava jää. Se paljastaa tummaa maaperää. Myös vesihöyryn lisääntynyt määrä vaikuttaa tummumiseen. Vesihöyry imee auringonvaloa.
Muutos vaikuttanee säämalleihin ja sateiden määriin tulevina vuosikymmeninä.
Saksalaiset ilmastontutkijat ovat puolestaan laskeneet, miten kävisi, jos ihmiset eivät enää päästäisi ilmakehään eri kasvihuonekaasuja. Ilmasto alkaisi tällöin viiletä viimeistään ensi vuosisadalla.
Meret ovat hillinneet ilmaston lämpenemistä. Ne ovat imeneet noin neljänneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä.
Jos ilmasto viilenee, voi Eteläisen jäämeren merialue päästää ison ”röyhtäyksen” lämpöä, kertoo verkkosivu Physics.org.
Röyhtäys tulee, koska merialueilta vapautuu runsaasti niihin sitoutunutta lämpöä. Lämpö ei pysy merissä ikuisesti.
Röyhtäys voi johtaa siihen, että ilmasto lämpenisi ensi vuosisadalla uudelleen, kertoo tiedelehti Agu Advances.
Sen vaikutukset voisivat kestää vuosikymmeniä, jopa vuosisadan, kirjoittaa geokemisti Ivy Frenger valtamerien Geomar-tutkimuskeskuksesta Saksan Kielistä.
Ilmastonmuutosta ei siis saa ainakaan mallien ja laskelmien mukaan taltutettua äkisti.
Jälkilämmön vaikutukset näkyisivät enemmän eteläisellä pallonpuoliskolla, kirjoittaa verkkopalvelu Science Alert.