Venäjän diktaattori Vladimir Putin pelkää vallankaappausta. Näin brittilehti Telegraph kirjoitti sunnuntaina. Brittilehden mukaan Kremlissä on havaittavissa paniikinomaisia tunnelmia sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut tiukemmista pakotteista Venäjää vastaan.
Aihetta käsittelee myös kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) blogissaan.
– Kremlistä onkin nyt levitetty huhua siitä, että entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustama Venäjän sodan vastainen komitea valmisteli vallankaappausta. Atlantic Council -ajatushautomon Euraasian keskuksen pääjohtaja John Herbertin mukaan väitteet ovat vainoharhaisia ja niillä Kreml ja Putin pyrkii vain vahvistamaan asemaansa, Timo Heinonen kommentoi Kremlistä liikkuvia tietoja.
Kremlissä huolta aiheuttaa myös diktaattori Vladimir Putinin seuraajan puuttuminen. Jos Putin kuolisi tai syrjäytettäisiin, hänelle ei olisi tiedossa selvää seuraajaehdokasta. Tilanne voisi johtaa nopeasti sekasortoon Venäjän hallinnossa. Maan historiasta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joissa vahvan johtajan kuoleman jälkeen maa ajautuu sekasortoon ja sisäisiin valtakamppailuihin.
– Hodorkovski on tähän myös viitannut ja todennut kaiken hallinnon legimiteetin olevan käytännössä nolla. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa Venäjän opposition asema voisikin nousta yllättävästikin esille, Heinonen huomauttaa.
Asiassa huomionarvoista on myös se, että Venäjällä kaikki keskeisimmät poliitikot ja virkamiehet ovat Putinin itsensä valitsemia ja nimittämiä. Sama pätee myös venäläisiin tuomioistuimiin ja poliisiviranomaisiin, jotka kaikki ovat Putinin käskyjen alaisina. Tähän asiaan kiinnittää huomiota myös oppositiopoliitikko Hodorkovski Telegraphin haastattelussa.
– Venäjän opposition kansainvälinen legitiimisyys voi tulla merkittäväksi tekijäksi sattumanvaraisen vallanvaihdoksen yhteydessä, Hodorkovski sanoi.
Heinonen huomauttaa blogissaan, että Venäjällä huolenaiheena on myös se, että Venäjä ottaa ”nyt itse osumaa ensimmäistä kertaa sodan aikana”. Sotaa ei käydä enää vain Ukrainassa, vaan kasvavissa määrin keskellä tavallisten venäläisten arkea.
– Sota on siis tullut näkyväksi niin maan lentokentillä kuin öisin räjähtelevissä öljynjalostamoissa ja muissa sotilaskohteissa. Ja totta kai myös polttoainepula on tuonut sodan vaikutukset tavallisten ihmisten arkeen ja myös rajusti nousseet hinnat ja tyhjenevät kauppojen hinnat.
Telegraphin mukaan tarjonta on vähentynyt niin paljon, että bensiinin hinta on noussut 40 prosenttia vuoden alusta. Viranomaiset ovat ottaneet käyttöön säännöstelyn miehitetyllä Krimillä, ja pienet huoltoasemat Siperiassa ovat sulkeneet ovensa.
Sota on rokottanut myös Venäjän taloutta. Maan on kerrottu olevan jopa laman partaalla.
Venäjällä on viime aikoina ollut nähtävillä muitakin merkkejä kansalaisten tyytymättömyydestä hallintoa ja etenkin Putinia kohtaan. Heinonen huomauttaa, että Venäjällä on viime aikoina nähty mielenosoituksia Putinia vastaan. Tämä on historiallista, sillä kansalaisten kynnys osoittaa mieltään johtajia vastaan on korkea Venäjän kaltaisessa diktatuurissa, jossa Putinin julkinen arvostelu voi johtaa jopa vankilatuomioon.
– Tässä kuussa joitain satoja venäläisiä kokoontui laulamaan laittomaksi julistettuja lauluja ja vaatimaan Putinin syrjäyttämistä Pietarin aukiolle, Heinonen toteaa.
Poimintoja videosisällöistämme
Heinonen toteaakin, että Venäjän todellinen ongelma odottaa kulisseissa ja maan talous on syöksymässä kaaokseen.
– Mielenkiintoista nähdäkin, miten tilanne etenee. Mutta kannattaa muistaa vanha monet kerrat todeksikin paljastunut tosiasia: Venäjä ei ole koskaan niin vahva kuin miltä se näyttää, eikä koskaan niin heikko kuin miltä se vaikuttaa, Heinonen toteaa.
Tästäkin asiasta löytyy Venäjän historiasta useita esimerkkejä. Venäjän keisarikunta luhistui vuonna 1917 vallankumouksen jälkeen. Vallankumousta oli edeltänyt useita vuosia kehittynyt kasvava tyytymättömyys keisarin hallintoa kohtaan. Valtakamppailujen ja sisällissodan jälkeen sen tilalle perustettiin kommunistinen Neuvostoliitto. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtama sosialistinen liittovaltio hajosi vuonna 1991 sen jälkeen, kun Mihail Gorbatshov epäonnistuneesti yritti uudistaa Neuvostoliiton rakenteita. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena Venäjän tilanne oli koko 1990-luvun ajan sekava. Vladimir Putin on käyttänyt 1990-luvun tilannetta myöhemmin hyväksi propagandassaan ja väittänyt, että länsi käytti Neuvostoliiton hajoamista ja Venäjän heikkoutta hyväkseen maan alistamisessa.