Sote-palveluiden rahoitus on pahasti pielessä, sanovat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen edustajat.
Suomen hyvinvointialueiden rahoitus on saatettu laskea alusta asti pieleen, sanovat Iltalehden haastattelemat sote-asiantuntijat.
Virheen korjaamisen mittaluokka on kymmeniä tai yli sata miljoonaa euroa, ja sillä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Näin arvioivat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen sekä ylilääkäri Jari Kankaanpää.
Ongelma tiivistyy pitkädiagnooseihin, jotka muodostavat perustan 80 prosentille hyvinvointialueiden rahoituksesta. Vain 13 prosenttia lasketaan asukasmäärän perusteella.
Diagnoosit toimitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka toimittaa laskemansa kertoimet eteenpäin valtiovarainministeriölle.
Käytännössä malli tarkoittaa sitä, että mitä enemmän pitkäaikaisdiagnooseja hyvinvointialue toimittaa THL:lle, sitä enemmän rahaa se saa. Diagnoosien määrä vaikuttaa siihen, miten valtion myöntämä rahapotti jakautuu alueiden välillä.
Tieto ei kulje
Nyt ongelma on se, että kaikilta hyvinvointialueilta ei siirry tarpeeksi pitkäaikaisdiagnooseja THL:lle, joten niiden rahoitus jää pienemmäksi.
Kun ihminen käy lääkärissä esimerkiksi flunssan takia, flunssadiagnoosin lisäksi THL:lle pitäisi lähettää järjestelmässä olevat pitkäaikaisdiagnoosit. Jos flunssapotilaalla on myös verenpainetauti, THL:n pitäisi saada tieto tästäkin.
Osalla hyvinvointialueista on käytössään tietojärjestelmät, jotka lähettävät kaikki tiedot automaattisesti. Osalla tämä ei toimi, joten henkilökunnan pitäisi osata manuaalisesti lähettää pitkäaikaisdiagnoosit samalla, kun THL:lle lähetetään itse käynnin syy.
Jari Kankaanpää on selvittänyt diagnoosien toimittamisesta johtuvaa ongelmaa. Timur Yilmaz
Jos käynnin kaikki pitkäaikaisdiagnoosit siirtyvät oikein, niiden vaikutus hyvinvointialueen talouteen voi olla esimerkiksi yli 10 000 euroa yksittäisen potilaan kohdalla. Jos pelkkä käynnin syynä oleva diagnoosi siirtyy, vaikutus voi jäädä vain muutamaan tuhanteen euroon.
Kun tilanne kertautuu usean vuoden ajan, vaikutus hyvinvointialueen talouteen lasketaan useissa kymmenissä miljoonissa euroissa.
Valtava haaste
Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue sai 76 miljoonaa euroa lisää rahaa vuonna 2024, kun se korjasi diagnoosien toimituksensa kuntoon.
Ongelmaa havainnollistaa esimerkiksi kaavio, jonka mukaan Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla oli huomattavasti muita alueita enemmän reikiintyneitä hampaita vuosina 2022–2023.
Reikiintyneet hampaat / 100 000 henkilöä. Lähde: Jari Kankaanpää, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Järvisen ja Kankaanpään mukaan ilmiö liittyy nimenomaan diagnoosien toimittamiseen, ei siihen, että juuri näillä alueilla ihmiset pitäisivät hampaistaan huonommin huolta.
– Tämä on vakava kansallinen ongelma, Järvinen tiivistää.
Julkisuudessa on aiemmin puhuttu erityisesti niin kutsutuista haamudiagnooseista eli virheellisten diagnoosien kirjaamisesta.
Kankaanpään mukaan pitkäaikaisdiagnoosien toimittamisongelmat ja väärien pitkäaikaisdiagnoosien kertyminen ovat tätäkin suurempia ongelmia.
– Tämän virheen laajuutta emme osaa edes arvioida, mutta puhutaan todennäköisesti kymmenistä miljoonista, ellei jopa yli sadasta miljoonasta, Kankaanpää sanoo.
Kyseenalaisten pitkäaikaisdiagnoosien kirjaaminen on myös suuri kysymys. Onko esimerkiksi silmälasien käyttö pitkäaikaisdiagnoosi?
– Jos kaikki eteläpohjalaiset silmälasien käyttäjät merkitään [pitkäaikaiskoodiksi], se on 20–30 miljoonaa rahaa meille, mikäli muut eivät niitä merkkaa, Kankaanpää sanoo.
Syy talousongelmille?
Tällä hetkellä hyvinvointialueet kärsivät valtavista alijäämistä ja joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Laki määrää, että alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisäaikaa vuoteen 2028 asti voi saada vain silloin, jos vuoden 2025 budjetti on ylijäämäinen.
Sopeuttaminen tarkoittaa monella hyvinvointialueella henkilöstön irtisanomista, koska henkilöstökustannukset syövät merkittävän osan alueiden budjetista. Yt-neuvottelut ovatkin käynnissä monella hyvinvointialueella ja henkilöstön vähentämistarpeet lasketaan jo sadoissa henkilöissä.
Hyvinvointialueet, joilla Etelä-Pohjanmaan mukaan diagnoosien toimitustapa on varmasti automaattinen. Kyseisillä alueilla pitkäaikaisdiagnooseja on eniten. Lähde: Jari Kankaanpää, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jos rahoituslakia ei saada korjattua, monia alueita voi uhata jopa tuhansien henkilöiden irtisanominen.
Onko siis niin, että pieleen laskettu rahoitus on syynä suuriin alijäämiin ja sitä kautta yt-neuvotteluihin?
– Valtiontalouden tila on se, että sopeutusta pitää tehdä. Mutta kohdistuuko sopeutus nyt rahoituksen suhteen oikein eri alueille? Järvinen kysyy.
– Kyllä rahoituksen kohdentumisella on aivan oleellinen merkitys siihen, mitkä alueet alkavat tehdä ylijäämiä, hän huomauttaa.
Vuoden 2023 aikana alijäämiä on ehtinyt kertyä satoja tai kymmeniä miljoonia euroja käytännössä kaikille hyvinvointialueille. Osa on saanut käännettyä budjettinsa ylijäämän puolelle vuonna 2025.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen vaatii lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Timur Yilmaz
Syvästi alijäämäisenä kyntävän alueen tilanteeseen on siis saattanut vaikuttaa se, että rahoituksen pohjana oleva tarveharkinta eli diagnoosien määrä meni alun perin pieleen.
Korjattavaa löytyy
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa jo vuoden 2023 alussa, mutta diagnoosien toimittamisen ongelma alkoi selvitä vasta viime vuoden kesällä. Siksi osa hyvinvointialueista on halunnut korjata tilannetta jälkeenpäin.
Etelä-Pohjanmaa on hakenut valtiovarainministeriöltä oikaisua rahoitukseensa, mutta ministeriö hylkäsi vaatimuksen. Asiasta on valitettu hallinto-oikeuteen.
Järvisen mukaan kaikille alueille pitäisi antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2030 asti.
– Pidän kyllä tärkeänä sitä, että kun alijäämät ovat syntyneet järjestelmän puutteellisuuksien vuoksi, kyllä nämä vuodet taaksepäinkin on syytä arvioida, hän huomauttaa.
Järvinen pitää välttämättömänä myös sitä, että arviointimenettelyn yhteydessä arvioidaan myös toteutuneen rahoituksen oikeellisuus.
Järvinen ja Kankaanpää ehdottavat tilanteen ratkaisuksi potilastietojärjestelmien korjaamista niin, että tiedot välittyvät THL:lle kaikkialla samalla tavalla. Lisäksi vääristä pitkäaikaisdiagnooseista ei pitäisi antaa rahaa ja diagnoosiluokkia vähentää.
– Meillä on epäoleellisia diagnoosikoodeja, jotka pitää poistaa. Silmälasit ovat äärimmäisen hyvä esimerkki. Emme voi jakaa miljoonia valtion rahaa silmälasien perusteella, Kankaanpää painottaa.