Sote|Useiden alueiden rahoituspyynnöt on torjuttu kokonaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue saa valtiolta 2,8 miljoonaa euroa lisärahoitusta kustannuksiinsa tälle vuodelle. Alue pyysi valtiolta toukokuussa 28,4 miljoonan euron lisärahaa, mutta sai nyt kymmenesosan pyynnöstä.
Useat alueet eivät ole saaneet lainkaan valtion lisärahoitusta, vaikka ovat sitä hakeneet.
Pohjois-Karjala tekee poikkeuksen siksi, että valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan alue ei ole kyennyt järjestämään palveluja lainsäädännön mukaisesti.
Lisäksi olennaista on se, että Pohjois-Karjala ei valtion arvion mukaan kykene omin toimin korjaamaan tilannetta. Tiedotteen mukaan hyvinvointialueen palveluissa ei ole havaittu ”väljyyttä”, joka mahdollistaisi puutteiden korjaamisen pelkästään suuntaamalla rahoitusta alueen sisällä toisin.
Tämä on viesti myös muille lisärahaa hakeneille alueille: rahaa ei valtiolta tipu, jos valtio katsoo, että alue pystyisi ensin tekemään omia toimia korjatakseen tilanteen.
Valtio päätyi Pohjois-Karjalan lisärahoituspäätöksen valmistelun aikana siihen, että alueella on oikeus lisärahoitukseen. Valmistelussa rahoitustarpeeksi arvioitiin 17,9 miljoonaa euroa.
Pohjois-Karjala ei kuitenkaan saanut sitäkään, koska valmisteluryhmä arvioi, että alueella on tälle vuodelle käyttämätöntä rahoitusta. Valmisteluryhmän mukaan valtion rahoitus ja alueen toimintatuotot ylittävät palvelujen järjestämisen kustannukset tänä vuonna 15,3 miljoonalla eurolla syyskuussa tehdyn ennusteen mukaan.
Lisärahoituksessa on ehto, jonka mukaan Pohjois-Karjalan on kohdennettava myönnetty lisärahoitus riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämiseen. Hyvinvointialueen tulee erityisesti kiinnittää huomiota palvelujen saatavuuteen ja painottaa kiireellisimpiä toimia asukkaidensa perusoikeuksien turvaamiseksi.
Valmisteluryhmän työskentelyyn osallistuneet Pohjois-Karjalan edustajat jättivät eriävän mielipiteen päätökseen.