Venäjän propagandistit juhlivat Alankomaiden laitaoikeiston voittoa vuonna 2023. Tämän vuoden parlamenttivaaleista tuli jännitysnäytelmä.

Laitaoikeistolaisen Vapauspuolueen yksinvaltias Geert Wilders on putoamassa hallitusvastuusta. EPA / AOP

Alankomaiden ennenaikaisista parlamenttivaaleista kehkeytyi jännitysnäytelmä.

Keskustaliberaali Demokraatit 66 (D66) ja laitaoikeistolainen Vapauspuolue (PVV) ovat käyneet kovaa kamppailua suurimman puolueen paikasta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puolueet ovat saamassa saman verran paikkoja (26) parlamentin alahuoneeseen.

Maan Yleisradio NOS:in mukaan äänimäärässä kaksi kärkipuoluetta erottaa vain muutama tuhat ääntä. Kun äänistä on laskettu noin 99,7 prosenttia, johtaa PVV noin 2 000 äänellä. Ääniä on edelleen laskematta muun muassa pääkaupunki Amsterdamissa. Lisäksi ulkomailla äänestäneiden hollantilaisten ääniä on yhä laskematta huomattava määrä.

Gallupeja kaksi vuotta johtaneen PVV:n kannatus romahti viikko ennen vaaleja. Myös D66:n huima nousu tuli takavasemmalta: puolue oli vielä lokakuun alussa gallupeissa vasta viidenneksi suurin.

– Vihan politiikka hävisi, julisti D66:n puheenjohtaja Rob Jetten vaali-iltana.

D66:n puheenjohtaja Rob Jetten tuuletti vaali-iltana. REUTERS

Vaikka PVV tulisi ykkösenä maaliin, muut isot puolueet ovat kieltäytyneet päästämästä islamia ja maahanmuuttoa kovasanaisesti vastustavaa Geert Wildersiä pääministeriksi. Wilders on jo myöntänyt, että PVV tuskin pääsee seuraavaan hallitukseen.

Wilders on PVV:n ainoa virallisesti rekisteröity jäsen ja puolueen yksinvaltias. Nykyinen oikeistohallitus kaatui, kun Wilders otti lähtöpassit petyttyään liian lepsuna pitämäänsä maahanmuuttopolitiikkaan.

Vuoden 2023 vaaleissa murskavoiton ottanut PVV romahti ja on häviämässä 11 edustajanpaikkaa. Kaikki väistyvän oikeistohallituksen puolueet ottivat nyt takkiinsa, mutta niin myös oppositiossa istunut vasemmisto. Punavihreän liittouman puheenjohtaja Frans Timmermans ilmoitti jo äänestäjille erostaan.

D66:n kannattajat seurasivat, kun PVV:n Wilders kommentoi alustavia tuloksia vaali-iltana. AP-toimitus

Viime vaaleissa pahasti hävinneet keskustapuolueet D66 ja kristillisdemokraattinen CDA tekivät sen sijaan komean paluun ja nousivat pikkupuolueista kärkikahinoihin.

Vaalituloksen pohjalta on hyvin mahdollista, että istuva oikeistohallitus voi vaihtua keskustalaisempaan vaihtoehtoon. Mikäli 60-vuotias D66 tulisi ykkösenä maaliin, nousisi se ensimmäistä kertaa parlamentin suurimmaksi puolueeksi.

Kohti Eurooppaa vai Venäjää?

Euroopassa unionissa seurataan tarkasti, mihin suuntaan Alankomaat nyt kääntyy.

Alankomailla on kokoaan suurempi rooli, kiitos maan pääministerinä pitkään toimineen Naton pääsihteeri Mark Rutten. Maa on myös tukenut Ukrainaa miljardeilla.

Alankomaiden vaikutusvalta EU:ssa on kuitenkin laskenut väistyvän oikeistohallituksen aikana, NOS kertoi ennen vaaleja.

Keskustaoikeistolaisen VVD:n Mark Rutte rakensi tiiviit suhteet Brysseliin toimiessaan 14 vuotta Alankomaiden pääministerinä. ZumaWire / MVPHOTOS

– Hollanti todella menetti vaikutusvallan Brysselissä, sanoi Ylen haastattelema politiikan tutkija Elizabeth Kuiper European Policy Centre-ajatuspajasta.

D66 lupaa palauttaa Alankomaiden isoksi tekijäksi kansainvälisessä politiikassa. PVV taas haluaa etääntyä EU:sta entistä enemmän, kritisoi Ukrainalle annettavan tuen määrää ja tahtoo ukrainalaispakolaiset ulos mahdollisimman pian.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tukijana tunnetun Wildersin Venäjä-kytkökset ovat herättäneet Euroopassa huolta. Vuonna 2018 Wilders vieraili Venäjällä ja kehui valtiontelevision haastattelussa Vladimir Putinin johtajuutta.

Ennen hallitukseen astumista PVV vastusti Ukrainan tukemista. Takavasemmalta tullut PVV:n murskavoitto vuoden 2023 vaaleissa järisytti Eurooppaa ja sai Venäjän propagandistit iloitsemaan.

– Nyt valtaan tulee Wilders, joka vaaliohjelmassaan lupasi lopettaa Ukrainan auttamisen sodassa, iloitsi Venäjän valtion-tv:n toimittaja Olga Skabajeva HS:n mukaan.

Muut puolueet eivät kuitenkaan suostuneet edes neuvottelemaan siitä, että polarisoivasta Wildersistä tulisi pääministeri. PVV sai hallituksen kasaan muiden oikeistopuolueiden kanssa vasta, kun pääministeriksi keksittiin virkamies Dick Schoof.

Vaikka oikeistohallitus pysyi pelosta huolimatta Ukrainan rinnalla ja myös Wilders vakuutti vankkumatonta tukeaan, monet PVV:n kansanedustajista ylistivät Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin karua kohtelua Valkoisessa talossa helmikuussa.

– PVV:n suhde Kiovaan on edelleen epämääräinen, kuvaili belgialainen Brussels Times.

PVV:n ja Wildersin asema on vaalituloksen myötä heikompi. Jännitys ei kuitenkaan päättynyt vaali-iltaan: koska parlamentissa on jopa 15 puoluetta ja tuloksen ollessa täpärä, hallitusneuvotteluissa voi mennä helposti kuukausia.

Oikealle vai keskelle?

Koko Euroopassa näkynyt laita- ja äärioikeiston menestys oli iso teema myös Alankomaiden vaaleissa. Nyt näyttäisi siltä, että hallituskoalitio on mahdollista saada kasaan ilman PVV:tä.

Todennäköistä on, että keskustapuolueet D66 ja CDA ottavat mukaansa keskustaoikeistolaisen VVD:n ja punavihreän liittouman, arvioi ajatushautomo Centre for European Reformin asiantuntija Armida van Rij.

Entinen Euroopan komission jäsen Frans Timmermans ilmoitti eroavansa punavihreän GL/PvdA -liittouman johdosta vaalivalvojaisissa. AP-toimitus

Pääministeriksi yrittävä D66:n puheenjohtaja Jetten sanoo yrittävänsä tätä koalitiota. Ongelma on, että kolmanneksi suurin puolue VVD on kuninkaantekijä, ja puolueen puheenjohtaja Dilan Yeşilgöz on toistuvasti vaatinut oikeistohallitusta, van Rij huomauttaa.

Politiikan toimittaja Arjan Noorlander arvioi NOS:illa, että Jettenin B-suunnitelma on vaihtaa punavihreät laitaoikeistolaiseen JA21-puolueeseen.

PVV:n romahduksesta huolimatta vaaleja ei voi sanoa laitaoikeiston tappioksi, sillä sekä JA21 että Foorumi demokratialle -puolueet nostivat paikkamääräänsä.

– PVV:n eristäminen uudelleen on saattanut karkottaa äänestäjät ja tuoda heidät erityisesti JA21-puolueen riveihin, van Rij sanoo.

Hallituspuolueista kovimman kohtalon kärsi keskustalainen populistipuolue Uusi yhteiskuntasopimus (NSC), joka oli kaksi vuotta sitten gallup-kärjessä. Viimeksi 20 paikkaa saanut NSC on nyt katoamassa parlamentista kokonaan.

Hollannin vaalitulos

Puolueet ja edustajamäärä*

keskustaliberaali D66 – 26 (+17)

laitaoikeistolainen PVV – 26 (-11)

keskustaoikeistolainen VVD – 22 (-2)

punavihreä liittouma GL/PvdA – 20 (-5)

kristillisdemokraattinen CDA – 18 (+13)

laitaoikeistolainen JA21 –9 (+8)

laitaoikeistolainen FvD – 7 (+4)

oikeistopopulistinen BBB – 4 (-3)

vasemmistopopulistinen SP – 3 (-2)

sosiaalidemokraattinen DENK – 3 (-)

eläinoikeuspuolue PvdD – 3 (-)

kristillinen oikeisto SGP – 3 (-)

kristillinen unioni CU – 3 (-)

eläkeläispuolue 50+ – 2 (+2)

EU-liberaali VOLT – 1 (-1)

keskustapopulistinen NSC – 0 (-20)

*Tilanne, kun äänistä laskettu noin 99,7 %.