Hallitus antoi hyvinvointialueelle ensimmäistä kertaa laissa mainittua lisärahoitusta. Aiemmin moni hyvinvointialue on joutunut pettymään.
Avaa kuvien katselu
Hyvinvointialueet voivat hakea lisärahoitusta, jos rahat eivät muuten riitä lakisääteisiin palveluihin. Arkistokuva Pohjois-Karjalan keskussairaalasta Joensuussa. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle
Hallitus on myöntänyt Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotelle historiallisen 2,6 miljoonan euron lisärahoituksen tällä vuodelle.
Päätös on historiallinen, koska Siun sote on ensimmäinen hyvinvointialue koskaan, joka saa hyvinvointialueiden rahoituslain 11. pykälässä mainittua lisärahoitusta.
Lisärahoitus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa hyvinvointialue ei ilman lisärahoitusta selviä perustuslaissa määriteltyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden tai pelastustoimen palveluiden järjestämisestä.
Aiemmin Vantaan ja Keravan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet ovat jääneet ilman hakemaansa rahoitusta. Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden hakemukset ovat parhaillaan käsittelyssä.
Siun sote olisi halunnut kuusi miljoonaa euroa enemmän
Siun soten lisärahoituspäätöstä oli valmistelemassa eri ministeriöiden ja Siun soten edustajista koostunut työryhmä. Ryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä tarpeellisen lisärahoituksen määrästä.
Siun sote katsoo, että se olisi tarvinnut lisärahaa lähes kuusi miljoonaa euroa enemmän.
Siun soten hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen pitää nyt tehtyä päätöstä erittäin merkittävänä. Lisärahoitus ei kuitenkaan ole hänen mielestään kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä.
– Kertaluontoinen ja euromäärältään pieni lisärahoitus ei ole ratkaisu alueemme talousahdinkoon, Leivonen toteaa Siun soten tiedotteessa.