Länsirata eli Turun tunnin juna on ottamassa ison harppauksen eteenpäin. Myös taksiuudistus saattaa ratketa pian.
Länsiradan osakaskunnat ja valtio järjestävät jälleen perjantaina iltapäivällä kokouksen Länsiradan eli niin kutsutun Turun tunnin junan osakassopimuksesta ja radan rahoituksesta.
Tavoitteena on edelleen, että kuntien valtuustot pääsisivät marraskuussa ottamaan kantaa osakassopimukseen ja käytännössä siihen, miten hankkeelle lopulta käy.
Perjantaisesta kokouksesta on kertonut myös Helsingin Sanomat, jonka mukaan siitä voitaisiin viimein saada aikaiseksi osakassopimus Länsiradan edistymiseksi.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps) STT:lle kertoman mukaan on mahdollista, että huomisessa kokouksessa osapuolet pääsevät sopuun. Valtion puolelta osakassopimusluonnos on hyväksyttävissä olevassa mallissa.
Ranne vahvistaa myös Iltalehdelle sovun mahdollisuuden tekstiviestitse.
– Mikäli sopu saavutetaan, tiedotetaan siitä erikseen, Ranne viestittää.
Iltalehden tavoittamat kuntalähteet eivät myöskään sulje pois, että ratkaisu olisi mahdollinen jo perjantaina. Todennäköisimmin tämän jälkeen saatetaan tarvita kuitenkin vielä yksi kokous, jotta kaikki avoinna olevat asiat saadaan lopullisesti kuitatuiksi, kuitenkin arvioidaan.
Aivan lopullista sopua ei siis välttämättä nähdä vielä perjantaina.
”Tylsää hinkkaamista”
Joka tapauksessa sopimus Länsiradasta on nyt erittäin lähellä maalia ja voidaan jo sanoa, että osakassopimus syntyy.
Kunnista tulee selkeää viestiä, että ratkottavana on enää enemmänkin teknisluonteisia seikkoja, osakassopimuksen yksityiskohtia tai ”tylsää hinkkaamista” kuten eräs lähde sanoittaa.
– Uskon hyvin vahvasti, että saadaan osakassopimus tehtyä, mutta samaan aikaan oma arvioni on, että kaikki yksityiskohdat eivät vielä ole perjantaina valmiita, lähde arvioi.
Kuntien osuus Länsirata-kakusta on 400 miljoonaa euroa ja valtion summa olisi sama. Tämän päälle hankeyhtiö Länsirata Oy voisi ottaa lainaa reilut 500 miljoonaa euroa. Rahoista ja kuntaosuuksista on jo aiemmin saavutettu sopu eikä esimerkiksi valtiolta ole tällä vaalikaudella herumassa lisää rahaa, vaikka kunnat ovatkin linjanneet jo rahoitusta radan toiselle vaiheellekin 300 miljoonaa euroa.
Valtion osalta toisen vaiheen hankinta jää kuitenkin pohdintaan tuleville vaalikausille.
Länsiradan ensivaiheessa on määrä toteuttaa osuudet Espoo–Vihti– Lohja, Salo–Hajala sekä Nunna–Kupittaa. Lohjan ja Salon väli sekä Hajalan ja Nunnan välit jäisivät mahdolliseen toiseen vaiheeseen.
Lohjalla tietoa pöytään
Mistä vielä auki olevissa yksityiskohdissa on kyse?
Kunnissa pelätään, mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Länsirata-yhtiön ottama laina erääntyy.
Perjantain kokoukseen on pyydetty ulkopuolisia arvioita liittyen omaisuuden siirtämiseen Väylävirastolle. Länsiradan rakennettu omaisuus siirretään vastikkeetta valtion rataverkkoon sen tullessa käyttöönottokuntoon.
Omaisuuden siirtämisessä ja sen ajassa huomioidaan kuntaosakkeiden taloudellinen asema ja mahdolliset alaskirjausriskit. 520 miljoonan euron lainan rahoituskulujen maksaminen kuntien osalta päättyy aikanaan siirtoon Väylävirastolle. Nyt on päätetty, että Turun kaupunki pyytää tähän liittyvistä poistokirjauksista kirjanpitoyhteisön lausunnon.
Lohjan kaupungin talousjohtaja Raija Lindroos avasi tätä vielä selvittelyssä olevaa tilannetta asukkaille järjestetyssä Länsiratainfossa tämän viikon maanantaina.
– Jos me joutuisimme kirjaamaan koko 520 miljoonaa euroa alas, se olisi aika katastrofi yhdelle vuodelle ainakin tehtäväksi. Alustavia keskusteluja käytiin siitä, että kuinka pitkä radan käyttöaika on, jolloin puhutaan 50 vuodesta tai jopa sadasta vuodesta. Sitten se kirjaaminen on vähän toista luokkaa eli poistoaikana pitkiä poistoja, Lindroos sanoi tilaisuudessa.
Iltalehden painotetaan, ettei tässäkään ole enää kysymys varsinaisesta näkemyserosta tai kiistasta, vaan halutaan varmistua, että kirjaukset tehdään oikein.
Vihti–Lohja tyyrein väli
Viime hetken keskustelua neuvotteluissa ovat aiheuttaneet myös Väyläviraston esittämät arviot hankkeen huimista kustannusriskeistä.
Jos riskit realisoituvat, tiettävästi puhetta on ollut siitä, miten ja missä järjestyksessä kustannusten mahdollinen kasvu vaikuttaisi hankkeen etenemiseen vallankin, kun valtion tämän hetken tiukka rahoituskatto on tiedossa. Tästäkin kuitenkin sanotaan, ettei varsinaista riitaa asiasta ole.
Lohjan Länsirata-infossa esiteltiin myös sopu siitä, missä järjestyksessä Länsirata-hankkeen rahat aiotaan laittaa likoon.
Ensimmäisen hankevaiheen rahoitus etenee siten, että aluksi valtio sijoittaa hankkeeseen 400 miljoonaa euroa ja kunnat 100 miljoonaa euroa.
Toisessa vaiheessa peliin laitetaan kuntien 100 miljoonaa euroa ja kolmannessa vaiheessa haetaan vierasta pääomaa 520 miljoonaa euroa ja käytetään kuntien loput 200 miljoonaa euroa.
Valtio vastaa lainan lyhennyksestä 100-prosenttisesti mutta kunnat 33 prosenttia kuluista, palkkioista ja muista kuluista. Takaisinmaksuaika osakassopimusluonnoksessa lainalle on kymmenen vuotta. Laina erääntyy viimeistään, kun rakennushanke on päättynyt ja omaisuus on siirtynyt Väylävirastolle.
Lohjalla ilmeni myös, mitä eri raidevälit maksaisivat.
Esimerkiksi kalleimmasta päästä Vihti–Lohja-väli maksaisi 510 miljoonaa euroa plus rakentamissuunnittelu 14 miljoonaa euroa, Espoo–Hista-väli maksaisi 309 miljoonaa euroa ja rakentamissuunnittelu 9 miljoonaa euroa.
Kolmen neuvottelun koplaus
Neuvotteluja on hidastanut se, että samaan aikaan vääntöä on käyty taksilain uudistuksesta ja alueidenkäyttölain osalta etenkin tuulivoiman etäisyyssääntelystä.
Perussuomalaiset on niitannut nippuun näitä asioita, joista toisaalta tuulivoimaa käsitellään ilmastoasioiden yhteydessä. Perussuomalaisten osalta vastuuta uudistuksista kantaa ministeri Lulu Ranne.
Kokoomuksessa koetaan, että Ranne on jarruttanut hankkeita.
Perussuomalaisissa puolestaan nähdään, että kokoomuksessa halutaan turkulaiselle pääministeri Petteri Orpolle tärkeä Länsirata ensiksi eteenpäin, ennen kuin muut asiat ratkeavat. Siksi takseista ja tuulivoimaloista ei ole viime päivinä neuvoteltu. Kokoomuslaisten vastalause kuuluu, että kaikki hankkeet ovat erillisiä ja hallitusohjelman mukaisia.
Turkulainen Petteri Orpo odottaa Länsiradan rakentamisen alkamista. Jenni Gästgivar
Niin kokoomuksessa kuin perussuomalaisissa halutaan kuitenkin tällä hetkellä uskoa, että Länsiradan myötä pian etenevät myös taksilaki ja tuulivoimaloiden sääntely. Näissäkin ollaan jo melko lähellä sopua, Iltalehdelle arvioidaan puolin ja toisin.
Tätä kuvaa sekin, että viimeksi tänään Lulu Ranne antoi ymmärtää Ylelle, että perussuomalaiset on valmis luopumaan kokoomuksen vastustamasta taksamittaripakosta tietyin ehdoin. Kokoomuksestakin vakuutetaan halua edistää neuvottelua ja hakea ulospääsyä.
– Taksien osalta saadaan toivottavasti ratkaisu pian, Ranne viestittää Iltalehdelle.
Iltalehden tietojen mukaan takseista neuvotellaan erikseen, kun Länsirata on nitkahtanut eteenpäin – tuskin vielä huomenna.
Vääntöä, vääntöä…
Hallituksessa on taitettu pitkään peistä myös ilmastoasioista.
Iltalehti kertoi jo lokakuun alussa, että hallitus käy neuvotteluita ilmastopolitiikan toimenpideohjelmista.
Toimenpiteistä päätetään kahdessa ohjelmassa, Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (Kaisu) sekä Energia- ja ilmastostrategiassa. Molemmissa vastuuministerinä on kokoomuslainen Sari Multala ja niistä neuvotellaan samanaikaisesti.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) luotsaa hallituksen ilmastoneuvotteluja. Meeri Utti
Perussuomalaisilla on ollut tavoitteena, että hallitus luopuisi sitoutumisesta ilmastolakiin, johon on kirjattu toimenpideohjelmien lähtökohtana oleva 2035-hiilineutraaliustavoite. Tämän kokoomus ja RKP torppaavat.
Iltalehden lähteiden mukaan toimenpideohjelmissa on saavutettu edistystä. Viime päivinä neuvottelut ovat keskittyneet energia- ja ilmastostrategiaan, sillä Kaisusta on vähemmän vääntöä.
Strategiasta on neuvoteltu torstainakin tiettyjen ministerien ja erityisavustajien voimin hallituksen puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmässä.
Tuulivoiman etäisyyssääntelyä käsitellään yhdessä ilmastoasioiden kanssa eli alueidenkäyttölaista ja energia- ja ilmastostrategiasta neuvotellaan samassa paketissa.
Tavoite on edelleen, että hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaisesti toimenpideohjelmat annettaisiin selonteko-muodossa eduskunnalle marraskuussa.
Hallituksen työelämäkiistoista on ratkaisematta palkka-avoimuuteen liittyvä uudistus, jota valmistellaan EU-direktiivin takia. Tässä neuvottelut ovat olleet seis.
Valtionosuusuudistuksen tilanteesta Iltalehti kertoi viikko sitten. Uudistusta ei ole saatu lausunnoille eikä neuvotteluissa sopua. Uudistus hiertää myös eri puolueiden kuten kokoomuksen sisällä, koska siihen liittyy vahva alueellinen intressi.