Venäjä-asiantuntija Jussi Lassila lataa suorat sanat norjalaisarviosta.
Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin pystyy kasaamaan miljoonia sotilaita, vaikka haluaisikin, arvioi Venäjä-asiantuntija Jussi Lassila. EPA/AOP
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ei usko, että hätkähdyttävä norjalaisarvio Venäjän mahdollisista tulevista toimista voisi käytännössä toteutua.
Norjan puolustusministeri Tore Sandvik sanoi brittiläisen The Telegraphin haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaisi keskittää valtavan määrän sotilaallista voimaa Suomen lähelle, jos tilanne Ukrainassa vakaantuu.
– Vaikka saisimme rauhansopimuksen aikaan Ukrainassa, sotilaat paikalle ja vakautettua tilanteen, yhden analyysin mukaan hän mobilisoi miljoonia sotilaita Suomen rajan lähelle, Sandvik sanoi haastattelussa.
Lassilan mukaan Putinilla ei ole käytettävissään sellaista voimaa, jota Sandvikin esittämässä analyysissä kuvaillaan.
– Kyllä Venäjä varmaan niin tekisi, jos se pystyisi tekemään, mutta tämä kuulostaa aika järjettömältä. Ei Venäjällä ole mitään miljoonia sotilaita.
Mobilisaatio
Periaatteessa Venäjällä voisi olla miljoonia sotilaita, mutta se edellyttäisi liikekannallepanoa eli mobilisaatiota. Tätä sanaa Norjan puolustusministerikin haastattelussa käytti.
Erityisesti Venäjän sisäpolitiikkaa tuntevan Jussi Lassilan mukaan on hyvin epätodennäköistä, että näin voisi oikeasti tapahtua. Jos se olisi mahdollista, se olisi tapahtunut Ukrainan sodan kohdalla.
Venäjä toteutti vuoden 2022 lopussa osittaisen liikekannallepanon, kun hyökkäyssota Ukrainassa takkusi. Tyytymättömyys Putinin hallintoa kohtaan kasvoi. Jopa satojatuhansia miehiä pakeni ulkomaille.
– Vastareaktio säikäytti viranomaisia aika lailla, Lassila sanoo.
Tuolloin Putin pyrki haalimaan 300 000 sotilasta. Miljoonat sotilaat tarkoittaisivat huomattavasti laajempaa liikekannallepanoa, jota Lassila kuvailee kokonaisvaltaiseksi.
Jussi Lassila on erikoistunut erityisesti Venäjän sisäpolitiikkaan. Pete Anikari
Vankeja ynnä muuta
Lassila palaa Ukrainan sotaan. Hänen mukaansa Venäjällä sodan oikeutus, jatkaminen ja sitä kautta Putinin aseman turvaaminen perustuvat siihen, että kansalaiset pysyvät tyytyväisinä.
– Sodan oikeutus myydään juuri sillä tavalla, että kansalaisten ei tarvitsisi laajassa mitassa osallistua siihen.
Venäjä on käyttänyt hyökkäyssodassaan muun muassa Wagner-palkka-armeijan sotilaita ja vankiloista värvättyjä rikollisia. Nyt käytössä on eräänlainen palkka-armeija.
Kun Venäjä vyörytti täysimittaisen hyökkäyssotansa käyntiin helmikuussa 2022, se toisteli kiertoilmaisua sotilaallinen erikoisoperaatio: ikään kuin sota ei olisi sota.
– Jos ajatellaan Venäjän sisäpoliittista tilannetta ja ylipäätään tätä sodan oikeutusta, niin koko ajan on ollut ja on edelleenkin nähtävissä, että Venäjän tapa on pitää se nimenomaan erikoisoperaationa.
Miljoonien sotilaiden haaliminen Suomen rajan lähettyville ihan vain sen vuoksi, että Venäjä voisi uhota ja uhkailla, on Lassilan mukaan lähinnä teoreettinen mahdollisuus.
Ei Neuvostoliitto
Venäjä perusti Suomen rajaa vasten uudelleen Leningradin sotilaspiirin, joka lakkautettiin Neuvostoliiton kaatumisen jälkimainingeissa.
Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat liittyneet Natoon ja Venäjän ja Naton vastakkainasettelu oli kärjistynyt Ukrainan sodan vuoksi.
Vaikka sotilaspiirin perustaminen vaikuttaa korostavan pohjoista yhtenä Venäjän sotilaallisena painopistealueena, liiallista merkitystä Lassila ei sillekään anna.
– Venäjällä on tällaisesta pitkä perinne. On aina helpompi perustaa erilaisia organisaatioita ja tällaisia ikään kuin paperille tehtyjä toimenpiteitä. Erityisesti puolustushallinnossa ja armeijassa sitä on näkynyt, ja sitten kuluu jonkin aikaa ja tehdään taas jonkinlainen uusi muutos.
Lassila toteaa, että Leningradin sotilaspiirin perustaminen on ikään kuin paluu entiseen, vaikka todellisuudessa se ei sitä voi olla.
– Analogiat neuvostoaikaankin ovat aika untuvia, koska lukumääräisesti ja väestöllisesti Neuvostoliitto oli jotain aivan toista kuin nyky-Venäjä.
Tore Sandvik on toiminut Norjan puolustusministerinä helmikuusta lähtien. AOP
Arktinen näkökulma
Jussi Lassila toteaa, että pohjoinen on joka tapauksessa yksi Venäjän sotilaallisista painopistealueista.
Myös Norjan puolustusministerin Tore Sandvikin haastattelu käsitteli pääasiassa Venäjän halua kontrolloida pohjoisia merialueita ja suojata Kuolan niemimaalle sijoitettuja ydinaseita ja muuta sotavoimaa.
Lassila sanoo, että pohjoinen ei ole kuitenkaan Venäjän ainoa painopistealue edes sotilaallisessa mielessä. Voimaa on sijoitettava muuallekin.
Lisäksi Venäjä ei voi pitäytyä pelkästään sotavoiman kasvattamisessa.
– Kaikkia paukkuja ei varmaan voida kuitenkaan sotilaspuoleenkaan laittaa. Venäjää ei voi muuttaa täydelliseksi santarmiksi. Sekin tuottaa erilaisia rajoitteita.