Juttu tiivistettynä
- Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun lähipiiri ja presidentti Donald Trump yrittävät saada Netanjahulle armahdusta korruptio-oikeudenkäynnissä.
- Armahdusta haetaan, vaikka Netanjahua ei ole toistaiseksi tuomittu mistään.
- Netanjahun hallitus yrittää vesittää tutkinnan sen omista väitetyistä epäonnistumisista ennen Hamasin lokakuun 2023 terrorihyökkäystä.
- Molemmat pyrkimykset herättävät huolta Israelin oikeusvaltion ja demokratian tilasta.
Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili lokakuussa Israelin parlamentissa eli knessetissä, puhe oli etukäteen kirjoitettu.
Paitsi yhdessä kohdassa.
Siinä Trump kääntyi Israelin presidentin Isaac Herzogin puoleen ja ehdotti jotain täysin sopimatonta – armahdusta korruptiosta syytetylle pääministerille:
Donald Trump yllätti kaikki Israelin parlamentissa l knessetissä pyytämällä Isrelin presidenttiä armahtamaan Netanjahun.
Se oli Trumpilta hätkähdyttävä puuttuminen Israelin sisäisiin asioihin.
Pääministerin oman puolueen edustajat taputtivat. Suosionosoituksiin yltyi myös Trumpin vävy Jared Kushner.
Olisi lähes ennenkuulumatonta, että presidentti antaisi armahduksen oikeudenkäynnissä, joka on vielä kesken. Mutta oliko se Trumpin yksityisajattelua ja palvelus Netanjahulle – vai oliko joku pyytänyt Trumpia ottamaan asian esille?
Trump kertoi keskustelleensa asiasta ennen puhettaan Netanjahun kanssa.
Armahdus annettaisiin ennen tuomiota
Armahdus Netanjahulle – sitä kuiskutellaan nyt Israelin presidentin korvaan.
Aktiivisin on Netanjahun puoliso Sara Netanjahu. Myös Netanjahun hallituksen ministerit ovat olleet asialla. Jopa presidentti Isaac Herzog itse on mediatietojen mukaan suostutellut Gazan panttivankien omaisia tukemaan Netanjahun armahtamista.
Avaa kuvien katselu
Panttivankien omaiset syyttävät Netanjahua Gazan sodan pitkittämisestä. Kuva omaisten mielenosoituksesta Tel Avivissa. Kuva: Pertti Pesonen / Yle
Omaiset eivät ole suostuneet. He pitävät yhä Netanjahua suurimpana syyllisenä siihen, että hän pitkitti sotaa vältelläkseen oikeudenkäyntiä. Sen seurauksena moni panttivanki kuoli ja viimeiset vapautuivat vasta kahden vuoden vankeuden jälkeen.
Armahdusoikeus kuuluu Israelin lain mukaan presidentille, mutta armahduksen kärttäjillä on ongelma: tuomiota ei ole annettu.
Oikeudenkäynti on kesken. Ei ole, mistä armahtaa.
Toinen ongelma on se, että Netanjahu ei ole osoittanut minkäänlaista katumusta tai myöntänyt syyllisyyttään.
Avaa kuvien katselu
Benjamin Netanjahu oikeudessa 16.12.2024. Häntä syytetään muun muassa korruptiosta. Kuva: Stoyan Nenov / AOP
Netanjahua syytetään oikeudessa muun muassa korruptiosta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Häntä uhkaa jopa yhdeksän vuoden vankeustuomio.
Netanjahu on oikeuden kuulusteluissa valittanut sitä, miten hänen tasoisensa valtiomies joutuu uhraamaan aikaansa korruptiokuulustelujen kaltaisiin mitättömiin asioihin.
Jos presidentti armahtaisi pääministerin nyt, se tarkoittaisi koko oikeudenkäynnin mitätöimistä. Se olisi vakava isku koko Israelin oikeuslaitokselle ja sen riippumattomuudelle.
Tuomarit hallituksen komentoon
Ja mikä vielä pahempaa, Netanjahu yritti aiemmin rampauttaa oikeusvaltion.
Hän yritti viedä läpi muutosta, jossa korkein oikeus ei olisi enää voinut kumota hallituksen päätöksiä lainvastaisina.
Vastusajien mukaan kukaan tai mikään ei olisi enää pystynyt valvomaan sitä, noudattaako hallitus lakia vai ei.
Hyökkäys oikeuslaitosta vastaan johti valtaviin mielenosoituksiin Israelin sisällä vuonna 2023.
Israelilaiset puolustivat maan demokratiaa ja oikeusvaltiota mielenosoituksissa, jotka lamauttivat kaupunkien keskustat viikko toisensa jälkeen.
Avaa kuvien katselu
Poliisi suihkuttaa mielenosoittajia vesitykeillä Tel Avivissa kesällä 2023. Kuva: EPA-EFE
Nyt kun Gazan sota on tauonnut, Netanjahun lähipiiri haluaa käydä uuteen taistoon maan omaa oikeuslaitosta vastaan.
Merkkejä tästä nähtiin, kun Israelin parlamentti aloitti istuntokautensa 20. lokakuuta.
Parlamentin puhemies Amir Ohana totesi sisään tulevasta korkeimman oikeuden tuomarista Jitzhak Amitista vain, että hän on tuomari.
Vieressä istunut presidentti Isaac Herzog korjasi, että hän on korkeimman oikeuden puheenjohtaja – kuten institutionaalisesti maan korkeimman oikeuselimen johtajaa tulee puhutella. Pääministeri Netanjahu huomautti, että Amit voi olla korkeimman oikeuden puheenjohtaja, mutta hän on pääministeri.
Knessetin kinastelu vaikuttaa lapselliselta, mutta siinä on selvä juoni.
Pääministeri Netanjahu ja hänen tukijansa, oikeusministeri Yair Levin vastustivat Amitin tammikuista nimitystä. Levin pitää vieläkin Amitia nimitystä laittomana.
Amitia on pidetty koko Israelin demokratiataistelun symbolina.
Korkeimman oikeuden ja Amitin johdolla on myös tehty tyhjäksi useita Netanjahun hallituksen demokratiaa rapauttavia lakeja.
Amit on Netanjahulle vaarallinen kahdesta syystä.
Jos presidentti Isaac Herzog taipuu armahdukseen, korkeimmalla oikeudella on valta perua presidentin armahdus, jos se katsoo, että armahduksen lailliset perusteet eivät päde.
Netanjahun kannalta vielä vaarallisempaa on se, että Amitille kuuluu myös valta valita jäsenet, jos hallitus päätyy nimittämään tutkimuskomission siitä, miten Hamasin hyökkäys kaksi vuotta sitten yllätti Israelin niin täysin.
Kolme viikkoa sitten korkein oikeus vaati hallitusta kertomaan kuukauden sisällä, miten se aikoo edetä tutkimuskomission perustamisessa.
Netanjahu haluaa tutkia itse omat virheensä
Pääministeri Netanjahun vastaus saatiin viime viikolla: hallitus aikoo muodostaa oman komission ja valita siihen myös jäsenet itse.
Se olisi kaukana riippumattomasta. Jos hallitus tutkii omia tekemisiään, syyllisiä löytyisi kaikkialta muualta paitsi omista riveistä.
Hallituksen oma nukkekomissio tuskin kysyisi esimerkiksi sitä, miksi Netanjahu salli satoja miljoonia sisältäneiden, Qatar-lähtöisten rahasalkkujen kulkea Tel Avivin lentokentän kautta Gazaan ja Hamasille.
Tai miksi Gazan ympäriltä vedettiin armeijan osastoja Länsirannalle suojaamaan aggressiivisia juutalaissiirtokuntalaisia. Miksi Gazan rajoilla olevien niin sanottujen spottereiden eli tarkkailijoiden varoituksiin ei reagoitu Hamasin hyökkäystä edeltäneinä päivinä ja tunteina. Ja niin edelleen.
Nukkekomissio puhdistaisi hallituksen ja ministerit kaikista epäilystä. Syy vieritettäisiin tiedustelupalvelulle, armeijalle ja sadoille tuhansille israelilaisille, jotka vastustivat suurissa mielenosoituksissa Netanjahun yrityksiä halvaannuttaa maan oikeuslaitos.
Netanjahu erotti tiedustelupalvelun johtajan Ronen Barin kesäkuussa. Armeijan komentaja, kenraali Hertzi Halevi erosi painostettuna jo tammikuussa. Vain ylin käskijä eli Netanjahu ei ole ottanut vastuuta eikä myöntänyt yhtään virhettä omassa toiminnassaan.
Viime viikolla nähtiin taas uusi luku Netanjahun ja tuomioistuinten taistelussa.
Oikeusministeri Yair Levin ehdotti lakia, joka olisi antanut knessetin komitealle vallan antaa käytännössä syytesuojan pää- tai muulle ministerille. Laki oli räätälöity vapauttamaan Netanjahyu syytteistä.
Sunnuntaina maan valtiosyyttäjä Gali Baharav-Miara ilmoitti, että lakiehdotus on vastoin Israelin peruslakeja.
Ja keskiviikkona knesset hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä hallituspuolueiden äänillä lain, jolla valtiosyyttäjä Gali Baharav-Miaralta vietäisiin oikeus puuttua Netanjahun oikeudenkäyntiin.
Taistelu hallituksen ja oikeuslaitoksen välillä jatkuu.
Netanjahulla on myös toinen keskeneräinen oikeustapaus Hänet on etsintäkuulutettu sotarikoksista Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä. Sitä syytettä Netanjahu pitää antisemitistisenä.