Länsiradan osakaskunnat ja valtio saavuttivat hetki sitten sovun Länsiradan eli Turun tunnin junan rakentamisesta.
Pääministeri Petteri Orpo huokaissee helpotuksesta, kun tunnin juna etenee. Inka Soveri
Länsiradan osakaskunnat ja valtio järjestivät jälleen perjantaina iltapäivällä kokouksen Länsiradan eli niin kutsutun Turun tunnin junan osakassopimuksesta ja radan rahoituksesta.
Iltalehden tietojen mukaan osakassopimuksista on saavutettu sopu, ja hanke voi edetä kuntien valtuustoihin varsinaista päätöksentekoa varten.
Myös Orpon hallituksen sisällä on riidelty pitkään Turun tunnin junasta. Perussuomalaisissa ja etenkin liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne olisi nähnyt rahoille parempaa käyttöä, mutta hanke on ollut tärkeä etenkin kokoomukselle ja henkilökohtaisesti myös Turusta kotoisin olevalle pääministerille Petteri Orpolle.
Kuntien osuus Länsirata-kakusta on 400 miljoonaa euroa ja valtion summa sama. Tämän päälle hankeyhtiö Länsirata Oy voi ottaa lainaa reilut 500 miljoonaa euroa.
Länsiradan ensivaiheessa on määrä toteuttaa osuudet Espoo–Vihti– Lohja, Salo–Hajala sekä Nunna–Kupittaa.
Lohjan ja Salon väli sekä Hajalan ja Nunnan välit jäisivät mahdolliseen toiseen vaiheeseen, josta ei ole valtion puolelta päätöstä.
Teknistä viimeistelyä luvassa
Liikenne- ja viestintäministeriö (Lvm) on myös tänään tiedottanut sovusta. Tiedotteessa painotetaan, että neuvottelut ovat koskeneet Länsirata-hankkeen ensimmäistä vaihetta, jonka rakentamiseen sopimuksessa sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti. Osakassopimukseen ja sen liitteisiin tehdään vielä teknistä viimeistelyä.
Ministeriö muistuttaa, että osakassopimus edellyttää vielä kaikkien osapuolten toimivaltaisten päätöksentekoelimien päätökset. Osakassopimus voidaan allekirjoittaa vasta sen jälkeen, kun kaikkien osakkaiden toimivaltaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet.
Osakassopimuksessa sovitaan esimerkiksi hankeyhtiön hallinnosta, rahoituksesta ja päätöksenteosta. Sopimus tulee julkiseksi 6. marraskuuta, kun se etenee ensimmäisten osakkaana olevien kaupunkien hallitusten käsittelyyn.
”Riskejä ei voida kuitenkaan poissulkea”
Lvm:n mukaan yhtiön arvio hankkeen kokonaiskustannuksista on 1,32 miljardia euroa. Arvio on tehty nykyhetken hinta- ja kustannustasossa.
– Kustannusarvioon sisältyy epävarmuuksia, joihin muun muassa Väylävirasto on kiinnittänyt huomiota. Kustannusriskejä on selvitetty, ja valtion edustajat ovat tuoneet niitä kuntien tietoon sopimusneuvottelujen aikana. Sopimuksessa on sovittu menettelyistä, joilla riskejä minimoidaan ja hallitaan, mutta kustannusnousun riskejä ei voida kuitenkaan poissulkea, Lvm tiedottaa.
Osakkaat sitoutuvat osakassopimuksessa rahoittamaan hanketta enintään 800 miljoonalla eurolla, josta Suomen valtio sitoutuu kattamaan 400 miljoonaa euroa ja kuntaomistajat yhteensä 400 miljoonaa euroa.
Lisäksi yhtiölle annetaan oikeus myöhemmässä vaiheessa hakea vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa, jonka Suomen valtio takaisi. Takauksen myöntämisestä päätetään erikseen eduskunnassa.
Valtio sitoutuu enintään 920 miljoonalla eurolla
Mahdollisesta kustannusnoususta ja vieraan pääoman rahoituskustannuksista osakkaat vastaavat niin, että Suomen valtion osuus on 67 prosenttia ja kuntaomistajien osuus 33 prosenttia, minkä Iltalehti kertoi jo eilen. Ministeriön mukaan Suomen valtion rahoitussitoumusten enimmäismäärä ei kuitenkaan voisi ylittää missään tilanteessa 920 miljoonaa euroa lisättynä vieraan pääoman rahoituskustannuksilla.
– Hankkeen kustannusarvioihin sisältyy olennaisia riskejä. Osakkaat pitävät tärkeänä, että yhti ö seuraa aktiivisesti hankkeen kustannuskehitystä ja minimoi riskit kustannusnoususta, Lvm:n tiedotteessa sanotaan.
Tämän hallituskauden aikana tullaan käyttämään vain pieni osa sovitusta rahoituksesta. Länsiradan osahankkeiden suunnittelu ja kilpailutukset etenevät niin, että ensimmäisten osahankkeiden osalta rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuoden 2027 loppupuolella.
Kunnilla sopu toisesta vaiheesta
Länsiradan osakaskuntien yhteisessä tiedotteessa todetaan, että kunnat ovat sopineet keskenään myös toisen vaiheen rahoittamisesta 300 miljoonalla eurolla.
Nyt päättyneissä neuvotteluissa valtion kanssa sitä ei käsitelty, mutta sopimus viedään valtuustojen hyväksyttäväksi samassa yhteydessä.
Uutinen päivittyy.