Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ei ole vienyt innolla Länsirata-hanketta eteenpäin. Hanke nytkähti kuitenkin tänään eteenpäin.
Valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat tänään sopineet, että Länsirata-hankkeessa siirrytään rakentamisvaiheeseen, jos kuntien ja valtion päätöksentekoelimet hyväksyvät neuvotellun sopimuksen.
Hankkeesta on aiemmin puhuttu nimellä Turun tunnin juna.
Radasta on riidelty pitkään Orpon hallituksen sisällä. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne olisi nähnyt rahoille parempaa käyttöä, mutta hanke on ollut tärkeä etenkin kokoomukselle ja henkilökohtaisesti myös Turusta kotoisin olevalle pääministerille Petteri Orpolle. Kokoomuksen sisällä on ollut nurinaa, jonka mukaan Ranne jarruttaisi hanketta.
Nyt Länsirata siirtyy kuitenkin kuntien valtuustojen käsiin marras–joulukuun aikana. Kuntien poliittisista päättäjistä on loppu viimein kiinni, saadaanko kuokka aikanaan iskettyä maahan.
Iltalehden puhelimitse illansuussa tavoittama ministeri Ranne kommentoi saavutettua sopua sanoen, että hän on tyytyväinen, ”ettei edelleenkään valtion piikki ole auki”.
– Olen myös erittäin tyytyväinen siitä, että taloudellisista riskeistä on tehty paljon selvityksiä ja ne on saatettu neuvottelujen aikana kuntaosakkaiden tietoon, Ranne sanoo ja toteaa, että osakassopimuksesta käy ilmi myös riskienhallintatoimenpiteet.
Ranne painottaa, että pallo on nyt kunnilla. Jos kunnat sopimuksen hyväksyvät suunnittelun jälkeen noin 2027–2028 päästään varsinaiseen rakentamisvaiheeseen. Käytännössä Länsiradan rahoja joudutaan laittamaan isommin likoon vasta seuraavan hallituskauden aikana.
”Niin kauan kuin kuokka ei ole maassa”
Myös liikenne- ja viestintäministeriön tuoreessa tiedotteessa varoitellaan voimakkaasti hankkeen kustannusriskeistä.
– Tämmöisissä isoissa hankkeissa ihan niin kuin Vantaan ratikassa tulee yllätyksiä matkan varrella, Ranne toteaa.
Ministeri painottaa, että vastuu on nyt kunnilla ja matkan varrella on mahdollisuus palata uudestaan neuvottelupöytään tai karsia hanketta.
– Niin kauan kuin kuokka ei ole maassa eikä urakkasopimuksia allekirjoitettu, on mahdollista myöskin hillitä kustannusnousua varsin tehokkaasti.
Hän muistuttaa, että valtion enimmäisosuus hankkeesta on 400 miljoonaa euroa ja tarvittaessa kunnat kaivavat kuvettaan.
Jos hanketta joudutaan kesken rakentamista karsimaan, Ranteen mukaan on ideoita, millä tavoin tämä toteutettaisiin muttei päätöksiä.
– Kyllähän tässä vastuullisesti kun toimitaan, täytyy olla tietokin siitäkin, että mitä sitten jos.
”Ei puhuta kymppimiltseistä”
Kustannusarvion epävarmuuksiin on kiinnittänyt huomiota myös Väylävirasto.
– Niin kuin olen todennut, ei puhuta kymppimiltseistä, vaan aika paljon isommista summista, Ranne sanoo.
Lähtevätkö kunnat tässä vähän kevyillä kengillä ja riskejä vähätellen liikkeelle?
– Minä toivon, että ei, mutta ainakin kuntaneuvottelijoille on kaikille tuotu hyvin laajasti ja tarkasti tiedot kustannusriskeistä. Luotan täysin meidän virkakuntamme valmisteluun. Tämä ei ole mikään sellainen, että ministeri olisi määrännyt, että kaivakaa, kaivakaa. Tässä on virkavastuulla toimittu ja tämä on tärkeää. Ei voi olla niin, että meille käy niin kuin joillekin surullisen kuuluisille jättihankkeille, että yhtäkkiä kustannukset ovat puoli miljardia isommat kuin mitä sovittiin tai tuplaantuneet.
Poliittinen tappio?
Kun Ranteelle huomauttaa, että hän ei olisi Länsirataa halunnut ja kysyy, pitääkö tämä lukea poliittiseksi tappioksi, hän muistuttaa, että kyseessä on hallitusohjelmakirjaus.
– Se on siellä sovittu. Ei yksittäinen ministeri tietenkään voi lähteä sieltä neljänsadan miljoonan pottia poistamaan hallitusohjelmasta. On toimittu niin kuin sovittu. Se on voitto, että piikki ei ole auki. Se on voitto, että kustannusriskien hallintaan on keskitytty todella vahvasti.
Hänen mukaansa ei ole lähdetty soitellen sotaan.
”Kunnalle äärimmäisen tärkeä asia”
Iltalehti tavoitti myös yhden osakaskunnan Vihdin kunnanjohtajan Erkki Eerolan kommentoimaan läpimurtoa. Näin hän vastaa:
Oletko tyytyväinen, onko rata tärkeä Vihdille?
– Tämä on kunnalle äärimmäisen tärkeä asia, että vihdoin sopu neuvotteluissa löytyi. Kyseessä on yksi meidän merkittävimmistä kasvuinvestoinneista. Tulevan aseman asemanseudun kasvupotentiaalin lisäksi Länsirata nivoutuu kunnan kokonaiskehittämiseen ja ratahankkeesta on saatavissa maksimaalinen hyöty, kun sen toteutuminen yhdistyy kunnan uusiin yritysalueisiin.
Raidetöitä kesällä 2025 Espoossa. Johannes Ijäs
Ministeriö ja ministerikin on varoittanut voimakkaasti hankkeen kustannusriskeistä. Uskotko, että kaikki osakaskuntien valtuustot siunaavat hankkeen, jos tässä on näin isoja riskejä?
– Osana neuvotteluita on kiinnitetty paljon huomiota riskienhallintakeinoihin. Totta kai hankkeeseen liittyy riskejä siinä missä muihinkin infrahankkeisiin. Vihdin kunnassa keskitytään lähinnä Vihdin kunnan päätöksentekoon ja jokainen radanvarsikunta tekee omat päätöksensä.
Onko osakaskunnilla jonkinlainen suunnitelma sellaisen tilanteen varalle, jossa rahat eivät riitä ja pitäisikin hanketta karsia jostakin kohdasta, jos on päästy rakentamisvaiheeseen?
– Osakassopimuksessa on selvät kirjaukset, miten toimitaan, mikäli määrärahat eivät riitä. Tärkeätä osapuolille neuvotteluissa on ollut se, että osakassopimukseen kirjatut summat ovat enimmäissummia. Siitä me pidämme kiinni.
Vihdissä on tavoitteena käsitellä hanketta 17. marraskuuta kunnanhallituksessa ja 1. joulukuuta valtuustossa.