Yrittäjämediat kysyi keväällä 2025 yrittäjiltä heidän kokemuksiaan työterveyshuollosta. Muun muassa näin yrittäjät vastasivat:
1. ”Pk-yrityksenä meillä on käytössä lakisääteinen työterveyshuolto, jonka pitämisestä maksamme kuukausittain kiinteitä maksuja. Kiinteiden maksujen lisäksi satunnaisesti laskulla on myös muita oletettavasti lakisääteisyyden perusteella maksettavia hoitokuluja. Laskun maksaja ei voi kuitenkaan mitenkään varmistaa, kuuluuko kustannus oikeasti lakisääteisesti korvattaviin kuluihin, milloin kustannus on syntynyt tai onko kustannus edes omasta työntekijästä.”
2. ”Laskun liitteeksi ei laiteta enää listaa, kuka palveluita on käyttänyt vaan liitteeksi liitetään luettelo yrityksen työntekijöistä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa laskun maksaja ei mitenkään voi tarkistaa, että kyseisiä palveluita on todellisuudessa käytetty tai että työntekijä on käyttänyt tarkoituksenmukaisia palveluita. Tästä syystä olen vakavasti harkinnut, että muutan työterveyshuoltosopimuksen minimitasolle.”
3. ”Olen taistellut X:n kanssa viimeisestä laskusta jo reilut kaksi vuotta. En ole saanut mielestäni riittävää selvitystä, mistä lasku muodostuu ja kuka on käyttänyt mitä palveluita. Laskua on pyöritelty perintätoimistoissa, ja olen riitauttanut laskun oikeellisuuden.”
4. ”Laskun maksajalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, maksaako oikeista asioista. Ymmärrän, että työntekijän terveystiedot eivät ole julkisia mutta jokin ratkaisu tähänkin pitää löytyä.”
5. ”Meillä on käytössä suppein sopimus koskien työterveyshuollon palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lääkäripalvelut on siinä rajattu pois. Työterveyshoitajalla on kuitenkin mahdollisuus ohjata työntekijöitä tarvittaessa lääkärille, laboratorioon, fysioterapeutille, kuulotutkimuksiin jne. Tätä mahdollisuutta työterveyshuollon edustajat tuntuvat käyttävät systemaattisesti hyväksi. Näistä käynneistä emme saa mitään tietoa. Puutteellisten tietojen takia meidän on käytännössä mahdotonta tarkistaa laskuja tai valvoa laskutusta.”
6. ”Terveydenhoitajan kanssa sovimme, että uuden työntekijän työhöntulotarkastus tehdään vasta kun koeaika päättyy ja näemme, jääkö hän palvelukseemme. Työhöntulotarkastus tehtiin heti toisena kuukautena, meille tuli vain lasku tiedoksi. Samoin tämä työntekijä oli käynyt muissa laboratoriokokeissa ja lääkärillä, vaikka meidän työterveyteemme tämä palvelu ei kuulunut. Laskun saatuani minulle tietysti sanottiin, että ei voida kertoa, kuka on käynyt, vaan minun pitäisi itse kysyä työntekijöiltä. Työsuhde kyseisen työntekijän kanssa purettiin koeaikana.”
7. ”Olen nyt ohjeistanut henkilökuntaamme ilmoittamaan aina minulle, kun menevät/käyttävät työterveyshuollon palveluja. Se on ainoa tapa tällä hetkellä, miten voimme tarkastaa laskut.”
8. ”Yksi ongelma työterveyden ja terveysturvavakuutusten kanssa on, että terveyspalveluita tuottava yritys laskuttaa yritykseltä kuluja, jotka kuuluisivat vakuutukseen (yrityksen ottama terveysturva). Näitä on lähes mahdoton yrityksessä valvoa, koska eihän yritykseen tule tietoa, kuka on käynyt minkäkin asian takia lääkärissä. Sitten jos tieto työnantajalla asiasta on, niin melko usein (monta kertaa vuodessa) paljastuu, että yritystä laskutetaan asioista, jotka kuuluisivat vakuutukseen.”
9. ”Yritykseni vakuutti avaintekijät terveysvakuutuksella. Vakuutusyhtiölle kuuluvia laskuja laskutettiin yritykseltä jatkuvasti. Virheitä oli vaikea korjata, vain jokusen korjasivat. Suurin vaikeus on tuo tietoturva: kun ei mistään tiedä, mitä palvelua työntekijä on käyttänyt, mitä laskutetaan ja mikä kuuluisi vakuutusyhtiölle. Ainoa vaihtoehto, että jokainen tekijä kertoo itse ja jo varatessa vannottaa, että vakuutusyhtiölle lasku.”
10. ”Vaihdoimme työterveytemme palveluntarjoajaa, syynä toimintatavat. Olemme vakuuttaneet koko henkilökuntamme täyden ajan tapaturma- ja sairaskuluvakuutuksella, jossa 20 euron omavastuulla voi käydä missä tahansa lääkärissä hoidattamassa itseään. Sen vuoksi meillä on vain lakisääteinen minimityöterveyssopimus. Meille tuli useamman vuoden laskuja, jossa laskutus poikkesi merkittävästi perusmuotoisesta sopimuksesta. Meitä laskutettiin lukuisista sekä lääkärin että työterveyshoitajan tekemistä toimenpiteistä, jotka olimme erityisesti kieltäneet ja joista jokaisesta olimme aina erikseen yhteydessä. Lukuisista pyynnöistämme huolimatta emme saaneet koskaan vastausta, mitä nämä laskutukset olivat.”