Oppo Find X9 -puhelin ehdittiin julkaista aiemmin jo Kiinassa, mutta tällä kertaa oli vuorossa maailmanlaajuinen julkaisu, ja osanottajia nähtiinkin Barcelonassa järjestetyssä tilaisuudessa eri maanosista.
Myös Muropaketti oli paikan päällä näkemässä ja kuulemassa uusista malleista.
Tilaisuudessa julkaistiin sekä Oppo Find X9 Pro- että Oppo Find X9 -puhelimet. Näistä vain jälkimmäinen tulee Suomessa myyntiin, joten kävimme pikaisesti tutustumassa tähän malliin – ominaisuuksista voi lukea tarkemmin laitteen tuoteuutisesta. Testilaitteita ei valitettavasti ollut vielä saatavilla, joten pikatutustuminen oli hoidettava demoalueen laitteilla. Ei mikään unelmatilanne, mutta voi ensihavaintoja niinkin tehdä.
Vaikka Oppo Find X9 ei ole malliston kehittynein versio, ei se silti ominaisuuksissa pahemmin jää Pro-versiolle. Kumpikin on viritetty tarjoamaan nykykäyttäjälle huipputason ominaisuuksia.
Ulkoisesti laitteita on suorastaan hankala erottaa keskenään.
Nopeimmin eron huomaa salamavalon sijainnista, joka on perusversiossa kamerakyhmyn sisällä Hasselblad-logon ympärillä. Pro-mallissa salama on kyhmyn ulkopuolella. Pro-version kyhmy ei vaikuta kuvissa kovin isolta, mutta luonnossa se oli kookas, ja selvästi perusversion kamerakyhmyä suurempi.
Pro-mallissa on myös erillinen kamerapainike kyljessä, jota perusversiossa ei ole. Tuntomerkkejä siis on, vaikkei niitä heti huomaisikaan.
Oppo Find X9:ssä on 6,59 tuuman AMOLED-paneeliin perustuva näyttö. Samalla laite on Pro-mallia hieman pienempi (157 x 73,9 x 8 mm), ja samalla ainakin omaan käteeni paremman kokoinen. Laite tuntui kädessä jopa 203 gramman painoaan kevyemmältä, joten tältä osin ainekset käyttömukavuuteen ovat kohdallaan.
Rakenne koostuu lasipinnoista ja alumiinikehyksestä, ja laite on IP68/IP69-sertifioitu, eli se kestää vesisuihkuja ja upotuksen 1,5 metrin syvyyteen 30 minuutiksi. Tummassa testilaitteessa kehyksen ja taustan värimaailma oli hienosti yhdistetty, ja laite näyttää ja tuntuu laadukkaalta. Vaaleassa puhelimessa yhdistelmä ei näyttänyt aivan yhtä hienolta. Pintamateriaalina on edessä ja takana Gorilla Glass. Painikkeiden tuntuma oli sopivan napakka.
Oppo kiinnitti paljon huomiota myös todella ohuisiin kehyksiin, joiden paksuudeksi kerrotaan 1,13 millimetriä. Ohuet ne ovat, mutta kun ero kilpailijoihin voi jäädä millimetrin osiin, niin eron merkitys alkaa käytännössä katoamaan. Kovin monista nykypuhelimista tuttu tasaisiin reunoihin perustuva muotoilu on toki modernia, muttei erityisen mieleenpainuvaa.
Puhelimen kyljessä on myös AI Snap -painike, jolla voi käynnistää halutun, useimmiten tekoälyyn tukeutuvan toiminnon. Vastaava painike on jo ehditty näkemään OnePlussan Nord 5 -mallistossa Plus Key -nimellä.
Ehkä tätä enemmän kiinnostusta herättää laitteen 7025 milliampeeritunnin piihiiliakku, joka tukee 80 watin langallista ja 50 watin langatonta latausta. Ainekset erinomaiseen akkukestoon ja järkeviin latausnopeuksiin ovat siis olemassa.
Kirkkaassakin valaistuksessa näyttö oli mukavan kirkas, ja ilmoitettu 1800 nitin enimmäiskirkkaus peruskäytössä voi hyvinkin pitää paikkansa. Näytöllä pyörinyt materiaali ei ollut varsinaista laajasävysisältöä, joten esimerkiksi HDR10+-toistosta ei voi mitään sanoa. Ainekset sillekin ovat hyvin olemassa, sillä pistemäinen kirkkaus voi yltää jopa 3600 nitiin. Käytössä näyttö antoi itsestään oikein positiivisen kuvan, joskin testilaitteiden värimaailma oli oletuksena reippaasti liioittelevan puolella.
Tallennustilaa on 512 gigatavua (UFS 4.1), RAM-muistia 12 gigatavua, ja lisäksi voi aktivoida 12 gigatavua RAM-laajennuksen. Laitteen muihin järkeviin ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi stereokaiuttimet, WiFi 7- ja Bluetooth 6.0 -yhteydet.
Takana on kolme 50 megapikselin tarkkuuden kameraa: pääkamera, teleobjektiivi 3x optisella zoomilla ja ultralaajakulma, joka tukee myös makrokuvausta.
Oppon tytäryhtiönäkin tunnettu OnePlus ehti käyttää kameroissaan Hasselblad-tuotemerkkiä ja hienosäätöä useamman vuoden ajan. Nyt tämä on historiaa, mutta emoyhtiö jatkaa merkin käyttöä, ja korostaa myös kamerapuolen hienosäätöä yhdessä yhtiön kanssa.
Hasselblad näkyy esimerkiksi Xpan-panoraamakuvassa, omassa tarkkuustilassaan sekä tarjolla olevissa suotimissa, mutta myös Master-kuvaustilassa merkin jälki on läsnä. Brändiyhteistyötä mielenkiintoisempi piirre on kamerayksikön käyttämä värispektrianturi. Sen myötä kamera pyrkii tavoittamaan kuvaustilanteen vallitsevan valon ja tavoittamaan sen myötä kuvaushetken tunnelmaa.
Demotilan hyvin sekalaisessa valaistuksessa sävytoisto tuntui luontevalta, joten tämä voi osoittautua käytännössä toimivaksi tekniikaksi puhelimen kamerassa.
Muutenkin pikaräpsyt näyttivät puhelimen ruudulla kiitettävänkin tarkoilta ja järkevää dynamiikkaa tarjoavilta, mutta sävymaailmaltaan vähän liioittelevilta. Zoomaus yltää jopa 120-kertaiseen suurennukseen, mutta kuvissa näkyi tuossa vaiheessa melkoista tekoälyhuttua. Toimivampaa tekoälyä löytyy esimerkiksi AI Eraser -toiminnon muodossa. Se teki paljon järkevämmän oloista jälkeä.
Käyttöjärjestelmänä puhelimessa on Android 16 -pohjainen ColorOS 16. Sen erityisen nopeaa toimintaa painotettiin useaan kertaan. Testilaitteissa ei ole pahemmin mitään ylimääräistä, joten käyttö oli luonnollisesti nopeaa. Merkittävä osuus laitteen suorituskyvystä tulee toki uudesta MediaTek Dimensity 9500 -järjestelmäpiiristä ja ARM G1 Ultra -grafiikkapiiristä, joiden kykyihin päästää toivottavasti tutustumaan myöhemmin varsinaisen laitetestin yhteydessä – samoin kuin käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin.
Oppo Find X9 tarjoaa käytännössä saman suorituskyvyn ja pitkälti samat kuvausominaisuudet kuin Pro-malli, mutta aavistuksen pienikokoisempana ja kevyempänä versiota. Suomalaisilla ei varsinaisesti ole valinnanvaraa näiden välillä, kun Pro-versio ei ole virallisessa valikoimassa.
Find x9:n hintalappuun on rustattu lukemaksi 999 euroa, mikä ei kuulosta erityisen edulliselta – ei tosin lippulaivaluokan puhelimelle aivan tavattomaltakaan. Puhelin onkin ehkä suunniteltu niille käyttäjille, jotka arvostavat reipasta tehoa, hyvää kameravarustusta ja järkevää kokoa ilman liiallista kikkailua.