Helsingin Suomalainen Klubi äänesti torstaina naisjäsenten ottamista vastaan. Naisten mukaan ottaminen sai kuitenkin yli 66 prosentin kannatuksen. Vastaan äänestänyt Asko Schrey kertoi Kauppalehdelle, miksi hän on itse sääntöuudistusta vastaan.
Ei sääntömuutokselle. Asko Schrey haluaa, että Helsingin Suomalainen Klubi säilyy herraklubina. TIINA SOMERPURO
Helsingin Suomalainen Klubi ei aio jatkossakaan ottaa jäsenikseen naisia. Klubi äänesti asiasta torstaina illalla.
Äänestyksessä 66,5 prosenttia äänesti naisten mukaan ottamisen puolesta, mutta se ei riittänyt. Sääntöjen muuttamiseen olisi tarvittu yhdistyslain mukaan 75 prosentin ääniosuus.
Äänestystuloksen myötä puheenjohtaja Veli-Pekka Dufva ja koko johtoryhmä yhtä lukuun ottamatta erosivat klubin jäsenyydestä. Tänä vuonna puheenjohtajana aloittanut Dufva ajoi voimakkaasti sääntömuutoksen puolesta.
Mutta ketkä kuuluvat noin 30 prosentin vastapuolelle ja miten he perustelevat sen, ettei jäsenyyttä tule muuttaa?
Kauppalehti haastatteli pari viikkoa sitten yrittäjä ja tilitoimistoalan konkari Asko Schrey’tä. Hän vastustaa sääntömuutosta ja kannattaa sitä, että jatkossakin klubin jäseneksi voidaan hyväksyä tunnettu miespuolinen Suomen kansalainen.
Hän korostaa, että haluaa säilyttää klubin nykymuodossaan.
– Yhdistyksessä on iso määrä jäseniä, jotka haluaisivat säilyttää jäsenkriteerit entisellään. Kuulun siihen porukkaan.
Hän muistuttaa, että laki antaa yhdistyksille laajan sopimusvapauden päättää itse jäsenyytensä ehdoista.
– Suomalaisessa Klubissa on jäänyt vanha vaihde päälle, Schrey sanoo viitaten siihen, että sääntömuutoksesta on äänestetty useita kertoja eikä muutos ole saanut tarpeeksi kannatusta.
Edellisen kerran sääntömuutoksesta äänestettiin viime vuoden syyskuussa.
Enemmän kuin harrastepaikka
Sääntömuutosta ajavat ovat käyttäneet perusteluna myös klubin taloudellista tilannetta. Suomalaisella Klubilla on kolme päätulonlähdettä: jäsenmaksut, ravintolan tulot sekä vuokratuotot. Klubi omistaa kiinteistön Helsingin ydinkeskustassa. Viime vuoden tulos oli ylijäämäinen.
Schrey on kirjelmöinyt klubin hallitukselle ja jäsenistölle ja perustellut kantaansa. Hän nostaa esille sen, että monille jäsenille miesten klubi on enemmän kuin harrastepaikka.
– Moni kokee helpommaksi käsitellä esimerkiksi avioliittoon ja parisuhteeseen liittyviä tunteita samansukupuolisessa ryhmässä, Schrey kirjoittaa.
Vaikka Schrey puoltaakin Suomalaisen Klubin pysymistä herrakerhona, hän sanoo, että jos jäsenistö äänestää sääntömuutoksen puolesta, hänelle sekin sopii.
Sääntömuutos 1960-luvulla
Klubi määrittelee itsensä näin: ”Helsingin Suomalainen Klubi on kulttuuriklubi, jossa suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset jäsenet tapaavat toisiaan.”
Suomalaisessa Klubissa on vajaat 3000 jäsentä. Viime vuonna klubiin liittyi 200 uutta jäsentä.
Vuonna 1876 perustetun klubin sääntöihin lisättiin 1960-luvulla pykälä, jonka mukaan vain miehet voivat olla sen jäseniä. Naiset ovat tervetulleita klubin tilaisuuksiin miespuolisen jäsenen seurassa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 18.10.2025. Artikkelia on ennen julkaisua Iltalehdessä päivitetty tuoreilla tiedoilla.