Suomenlahdella ohjusvene Tornio hakee asemia Kallbådan loiston lähellä. Suomen aluevesirajalle on muutama merimaili.
Venäjän laivaston läsnäolo on viime kuukausina lisääntynyt selkeästi, kertoo Suomen merivoimat. Nato taas lisäsi toimintaansa jo alkuvuodesta.
Merivoimien kiinnostus Itämereen liittyy sijaintiin ja liikenteeseen. Keskellä Suomenlahtea kulkee kansainvälinen meriväylä, jota pitkin venäläinen öljy virtaa Suomenlahden pohjukasta Itämeren ja Tanskan salmien läpi maailmalle.
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä. Satamissa tai väylillä on jatkuvasti noin 2000 alusta.
Nytkin niitä kulkee horisontissa useita, harmaalla lokakuisella merellä.
Ohjusvene Tornio harjoittelee Suomenlahdella pintamaaliammuntaa. Varoitustulta harjotellaan ampumaan omilla aluevesillä. Veteen osuvat ammukset nostattavat korkean vesipatsaan.
Itämerta valvotaan nyt ennätyksellisen tarkasti.
Nato aloitti Itämerellä tehovalvonnan tammikuussa, kun Venäjän satamiin liikennöivät tankkerit eli varjolaivasto olivat katkaisseet riittävän monta kaapelia ja kaasuputkea.
Rantavaltiot, myös Suomi, alkoivat liikkua merellä enemmän. Liittolaiset lähettivät aluksia kauempaakin. Käytössä on myös meridrooneja, sukellusveneitä ja valvontalentokoneita ja muuta tekniikkaa. Aivan kaikkea Nato ei kerro.
Tehostettu valvonta käyttää nimeä Baltic Sentry, Itämeren vartio. Naton mukaan aluksia on ollut vartiossa kaikkiaan 30–40.
Avaa kuvien katselu
Horisontissa kulkee sadekuuroja. Ne näkyvät paljain silmin. Merivoimat tarkkailee ympäristöä kiinteillä ja liikuteltavilla sensoreilla. Niiden avulla syntyy tilannekuva siitä, mitä tapahtuu pinnalla ja pinnan alla. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Venäjän sotalaivat saattavat varjolaivastoa
Toukokuussa Venäjä reagoi Naton tehovalvontaan. Se alkoi saattaa varjolaivastoa omilla sota-aluksillaan.
Osan aikaa venäläiset ovat lähisuojauksessa, sanoo Merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen.
– He kulkevat yksittäisen aluksen rinnalla tai lähietäisyydellä niin, että jos uhkia ilmenee, nämä taistelualukset kykenevät suorittamaan torjuntoja.
Tällä hetkellä Venäjän sotalaivasto on jatkuvasti läsnä, vaikka kauppa-aluksia ei kukaan merellä uhkaakaan. Venäläisaluksia on Itämerellä kaikkiaan 6–8, joista pari liikkuu jatkuvasti kansainvälisellä vesialueella.
Mäkiluodon vesillä ohjusvene Tornion 30-henkinen miehistö valmistautuu harjoitusammuntaan. Se tarkistaa sensoreilla ja viestimällä, että ampuminen on turvallista. Laivan taistelukeskus ja komentosilta toimivat tarkasti yhdessä.
– Ampuu, upseeri ilmoittaa ja sekunnin päästä pamahtaa.
Laiva kalibroi keulakannen tykkiä ampumalla pari laukausta.
Sen jälkeen ammutaan varsinaiset laukaukset, joilla harjoitellaan varoitustulta. Kaukana merimerkin vieressä ilmaan nousee vesipatsaita, kun ammukset osuvat mereen.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Venäjän reaktio eli varjolaivojen saattelu on sen vastaus Nato-maille.
Venäjän muistiin on jäänyt todennäköisesti myös Suomen viranomaisten näyttävä operaatio Eagle S:n kannelle viime joulupäivänä. Silloin Suomi pysäytti aluevesillään tankkerin matkan, kun Ost-Lugan eli Laukaansuun satamasta lähtenyt alus oli katkonut mennessään useita merikaapeleita. Se oli raahannut ankkuriaan meren pohjassa lähes sata kilometriä.
Varjolaivasto liikkuu osin väärennetyin paperein ja huonokuntoisin aluksin. Nato kutsuu sen toimintaa laittomaksi.
Ankkurin raahaaja jää nyt todennäköisesti kiinni
Viime kuukausina tankkereiden kulkuun liittyviä selittämättömiä onnettomuuksia tai vahinkoja ei ole sattunut.
Varjolaivaston taustalla operoiva Venäjä näyttää toistaiseksi lopettaneen hybridioperaatiot Itämerellä.
Pysyvätkö ankkurit ylhäällä, koska Nato valvoo?
– Sen jälkeen, kun Eagle S:n tapaus oli ollut ja Nato aloitti Baltic Sentryn viime tammikuussa, tietoomme ei ole tullut Itämeren kriittiseen infraan liittyvää pahantahtoista toimintaa, sanoo johtava viestintäupseeri Arlo Abrahamson Naton Merivoimaesikunnasta MARCOMista.
Suomen merivoimien komentajan mukaan tapausten loppuminen ei ole sattumaa. Läsnäolo on tihentynyt niin paljon, että onnettomuuden aiheuttaja jää kiinni entistä helpommin.
– Siksi uskon, että jokainen aluksen päällikkö miettii kaksi kertaa, ennen kuin ryhtyy laaja-alaisen vaikuttamisen toimiin, Tiilikainen sanoo.
Merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen kertoo, miten venäläiset alukset suojaavat venäläistä öljyä kuljettavaa varjolaivastoa.
Merellä käy puolimetrinen aallokko suoraan sivusta ja pohjalla on vanha maininki. Yli 50-metrinen alus keinuu herkästi, se johtuu matalasta syväyksestä.
– Kun on metrinen aallokko, niin täällä on aikamoinen pesukone, laivan 1. upseeri eli försti Samuli sanoo.
Vettä tarvitaan laivan alle vain 1,8 metriä. Sillä pääsee Suomen matalissa vesissä melkein mihin tahansa lahteen.
Nyt ollaan kuitenkin avomerellä Suomenlahdella ja pienen matkan päässä kansainvälisestä kauppalaivasta.
Suomalaisia kiinnostaa, onko laiva juuri se, mikä se merenkulun tietojärjestelmän mukaan näyttää olevan, ja täsmäävätkö kaikki tiedot. Tämä on harjoitus, ja tunnistamisen jälkeen Tornio jatkaa toisaalle. Jos väylälle kulkeva alus olisi jonkin valtion omistuksessa, se kiinnostaisi suomalaisia enemmän. Samoin niin sanotut epäilyttävät alukset.
Naton merivalvonta kyselee laivoilta niiden aikeita radiokanavalla. Jos liikkeet ovat epätavallisia, merivalvoja kysyy perusteluita.
Joka päivä havaitaan edelleen jotain epäilyttävää toimintaa. Silloin Nato reagoi nopeasti, ja laivat tai valvontalentokoneet ilmestyvät paikalle.
– Se toimii aika tehokkaana pelotteena, Naton merivoimaesikunnan Abrahamson sanoo.
Nato: Venäjä on enemmän Itämerellä ja vähemmän Välimerellä
Venäjän sota Ukrainassa ja Venäjän pyrkimykset pitää jatkuvasti merivoimiaan Itämerellä Natoa vastaan heijastuvat yllättäen Välimerelle. Siellä on nyt vähemmän Venäjän toimintaa, Naton merivoimaesikunta kertoo.
Venäjän laivasto Mustallamerellä on heikentynyt Ukrainan sodassa. Syyriassa se on menettänyt Tartusin laivastotukikohdan, eikä sillä ole enää strategista satamaa Välimerellä.
Nämäkin laivat pitää nyt lähettää Itämereltä, missä Venäjä pitää itseään kiireisenä saattelemalla varjolaivastoa.
– Kaikki tämä rasittaa Venäjän mahdollisuutta muodostaa joukkoja, ja sitä me seuraamme, Abrahamson sanoo.
Merivoimien drooni kuvasi Tornion lokakuisella Suomenlahdella. Alus liikkuu ketterästi kahden vesisuihkumoottorinsa avulla. Ohjusvene Tornio on Hamina-luokan alus ja Suomen merivoimien uusimpia ja monipuolisimmin aseistettuja laivoja. 51 metriä pitkä laiva kulkee noin 20-30 solmun matkanopeutta. Muotoilunsa vuoksi sitä on vaikea erottaa tutkalla.
Kun on ammuttu, Tornion miehistö syö, vuorotellen. Laivan kokki on valmistanut lounaaksi lihapataa, lohkoperunoita ja salaattia.
Ohjusveneen 30 hengen miehistössä on eri järjestelmien operaattoreita taistelukeskuksessa, merenkulkijat ohjaamossa ja aluksen päällystö valvomassa ja vastuussa. Mukana on myös asepalveluksen suorittajia eri tehtävissä.
Miehistö ja varushenkilöt selvittävät keulaköysiä sateessa Tornion kannella. Laivalla on tarkka työnjako.
Laivan tehtävät sujuvat sitä paremmin, mitä tiiviimmin sama miehistö harjoittelee ja tekee manöövereitä yhdessä.
Silloin kaikki ymmärtävät puolesta sanasta, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Laivan järjestelmät ovat esimerkiksi vedenalaisia valvontalaitteita, tutkia ja muita sensoreita. Asejärjestelmiä on useita: laiva voi ampua myös pintatorjuntaohjuksia ja torpedoja.
Suomen yksi tarkimmin varjelluista kyvyistä on harvinaisen tarkka meritilannekuva. Se syntyy lukuisia eri valvontakeinoja yhdistelemällä.
Myös ohjusvene kerää tietoa koko ajan.
– Me valvotaan omin sensorein, tutkajärjestelmin, ja katsotaan ihan ulos ikkunastakin. Sen lisäksi seurataan muuta merenkulkua merenkulkujärjestelmillä. Niillä nähdään hyvinkin pitkälle, mitä lähialueilla tapahtuu, sanoo ykkösupseeri.
Näkyykö sukellusveneitä? Ei ainakaan pinnalla. Pinnan alla ne havaitaan, jos havaintolaitteet löytävät oikean vesikerroksen. Eri suolapitoisuudet ja lämpötilat jakavat Suomenlahden syvyyssuunnassa.
Tällä kertaa venäläisaluksia ei näytä olevan liikkeellä.
Ampumaharjoitus ja merivalvonta päättyvät Tornion osalta tältä päivältä, ja alus suuntaa takaisin kohti Suomen mannerta.
Valvonta ei kuitenkaan ole pääty tähän. Sotilaallinen toiminta Itämerellä on lisääntynyt sekä merellä että ilmassa. Se on uusi normaali. Nato arvioi, että tehostettu valvonta jää pysyväksi.
Avaa kuvien katselu
Tornio kulkee merellä enimmäkseen sulan veden aikana. Lokakuussa merellä on viileä ja märkää. Iltapäivällä taivas kirkastui hetkeksi, jonka jälkeen alkoi taas sataa. Kuva: Mårten Lampén / Yle