Juttu tiivistettynä
- Risto E.J. Penttilä arvioi Yhdysvaltain ulkopolitiikassa alkavan uuden vaiheen Yhdysvaltain rakentaman Amerikka-keskeisen maailmanjärjestelmän myötä.
- Penttilän mukaan vanha Pax Americana -järjestelmä on romahtamassa ja tilalle nousee intresseihin perustuva uusi järjestelmä.
- Euroopan tilanne on haasteellinen, ja Venäjä on tällä hetkellä vahvin eurooppalainen valtio.
- Penttilä kannustaa Eurooppaa kehittämään omaa talouttaan ja harkitsemaan populistien osallistumista hallituksiin.
- Penttilä on tunnettu rohkeista ennustuksistaan; hän ennusti Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija, filosofian tohtori Risto E.J. Penttilä kertoi Ylen Ykkösaamussa, että nyt on alkamassa aivan uusi vaihe Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.
Yhdysvallat on rakentamassa uutta Amerikka-keskeistä maailmanjärjestystä, ennen kuin Kiina ehtii järjestää Kiina-vetoisen järjestelmän.
Penttilän mukaan vanha järjestelmä, toisen maailmansodan jälkeen syntynyt Pax Americana, revitään alas. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja MAGA-liikkeen mielestä se ei enää palvele Yhdysvaltoja.
– Trump repi alkuvaiheessa kaiken alas, kaikki liittolaissuhteet ja kaiken sääntöpohjaisen järjestelmän, Penttilä sanoo.
Sääntöpohjaisen järjestelmän keskiössä olivat vahvat kansainväliset instituutiot kuten YK, Nato ja EU.
– Nyt näillä ei ole enää amerikkalaisten MAGA-republikaanien mielestä enää merkitystä, nyt rakennetaan Pax Americana kakkosta, Penttilä sanoo.
Kun aiempi järjestelmä perustui arvopohjaan, niin nyt uusi perustuu intresseihin, Penttilä kertoo.
Intresseiksi hän näkee kriittiset maametallit, toimitusketjut ja sen, että voidaan tuottaa energiaa tavalla, jota tarvitaan tekoälyvallankumoukseen.
– Ja kaikissa näissä asioissa mennään siihen, että mikä on sinun etusi, mikä on minun etuni. Itse asiassa Aasian maat huomaavat, että heidän etunsa on tehdä yhteistyötä Amerikan kanssa, koska he saavat tämän turvallisuussateenvarjon siitä.
Euroopalla vaikeat ajat
Penttilän mukaan historiallisessa, geopoliittisessa ja sotilaallisessa katsannossa Venäjä on tällä hetkellä vahvin eurooppalainen valtio.
– Se pystyy yksin käymään sotaa Ukrainassa eurooppalaisia vastaan. Euroopalla on vaikeat ajat meneillään.
Penttilän mukaan ei ole realistista, että Eurooppa pystyy satsaamaan Natossa sovittua viittä prosenttia puolustukseen, mikäli se ei saa kilpailukykyään eli talouttaan kuntoon.
Myös Euroopan hajanaisuus on Euroopalle haitallista, kun taas Yhdysvalloille, Kiinalle ja Venäjälle se voi olla ihan mukava juttu, Penttilä sanoo.
– MAGA-republikaaneille ainoa mikä merkitsee on kansallisvaltio ja suvereeniteetti, komissiovetoinen Eurooppa ei ole kauhean kovassa huudossa.
Penttilän mukaan Euroopan kannattaa miettiä miten päästäisiin komissiovetoisesta ajattelutavasta siihen, että miten muuten Euroopan unioni voisi olla vahva, kuin vain, että komissio on vahva.
Penttilä sanoo, että jokaisen jäsenvaltion tulisi korjata oma taloutensa sen sijaan, että odotetaan että Bryssel korjaa Euroopan talouden. Penttilästä erityisen tärkeää on, että Saksa saisi taloutensa kuntoon.
Euroopan kärvistelyn populismin kanssa Penttilä ratkaisi niin, että populistit tulisi ottaa mukaan hallituksiin ja päätöksentekoon.
– Lähdettäisiin enemmän tälle Suomen tielle, että otetaan hallitukseen ja jos ne käyttäytyy, niin hienoa ja tehdään yhteistyötä, ja jos ei, niin sitten ulos, Penttilä sanoo.
Penttilän mielestä riski kannattaa ottaa, koska muuten vaihtoehtona voi olla tilanne, jossa Nigel Farage on pääministerinä Britanniassa, Marine Le Pen tai hänen seuraajansa presidenttinä Ranskassa ja AfD-hallituksessa Saksassa seuraavien vaalien jälkeen.
– Miten muuten Eurooppa voi olla yhtenäinen, jos me ei hyväksytä, että se 20–25 prosenttia, jotka äänestää populisteja, ovat myös eurooppalaisia.
Penttilän ennustus Suomen Nato-jäsenyydestä toteutui
Avaa kuvien katselu
Risto E.J. Penttilä kertoo, että hänen ennustuksensa Suomen Nato-jäsenyydestä otettiin hyvin vastaan. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Penttilä tunnetaan rohkeista ennustuksistaan ja laajoista kansainvälisistä verkostoistaan. Hän on ollut mukana monissa kansainvälisissä neuvotteluissa ja keskusteluissa vuosikymmenten ajan.
Penttilä on yksi suomalaisista asiantuntijoista, joka jo joulukuussa 2021 ennusti Suomen Nato-jäsenyyden – ja osui oikeaan. Hän arvioi tuolloin, että Suomi keskustelee helmi–maaliskuussa 2022 suoraan Nato-jäsenyydestä Yhdysvaltain kanssa.
Penttilä kertoi Ykkösaamussa että viesti otettiin Suomessa hyvin vastaan. Ensin hieman kauhistellen, mutta sen jälkeen aika älykkäästi.
– Uskalsin sen sanoa, koska ajattelen skenaarioiden kautta. Sotilaathan puhuvat kolmesta asiasta. On aikomus, kyvykkyys ja tilaisuus. Ja nämä kolme asiaa täyttyivät Venäjän kohdalla.
Penttinen viittaa näillä kolmella asialla Putinin puheeseen, missä Ukraina tuli poistaa maailmankartalta. Kyvykkyys oli puolestaan parisataatuhatta miestä Ukrainan rajalla.
Penttilän mukaan tilaisuus koitti Venäjälle, koska Yhdysvallat oli vetäytynyt Afganistanista joitakin kuukausia aikaisemmin häntä koipien välissä.
– Näytti siltä, että Yhdysvallat ei ole valmis puolustamaan omia liittolaisiaan, ja tässä nyt sitten ei ollut edes kyseessä liittolainen, Penttilä sanoo.
Trump tarjosi Kiinalle strategista paussia
Ykkösaamussa Penttilä analysoi myös, kuinka Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Aasian vierailu ja tapaaminen Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa heijastavat suurvaltojen välistä kilpailua.
Penttilän mukaan tapaamisen tärkein anti oli se, että Trump tarjosi Kiinalle väliaikaa, strategista paussia.
– Kumpikaan ei oikeastaan voittanut, tehtiin vuoden paussi puolin ja toisin. Trump sanoi: Saat rakentaa talouttasi rauhassa vuoden ajan, Penttilä sanoo.
Penttilän mielestä tämä on tärkeää siksi, että Kiina saa tilaa ja aikaa talouteen, kun pitää mennä kovaa vauhtia eteenpäin, sillä Kiina väittää talouskasvunsa olevan viisi prosenttia.
Ydinasetestaukset vastaus Kiinan asevarusteluun
Trumpin ilmoitus Yhdysvaltojen ydinasetesteistä oli suoraa seurausta Kiinan asevarustelusta, Penttilä kertoo.
– Eli asevarustelusta, mitä Kiina on tehnyt viime vuosina ja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sellaista ei ole nähty kuin 1930-luvulla Euroopassa ja nimenomaan Saksassa.
Penttilän mukaan Kiina haluaa olla vahvassa asemassa sotilaallisesti, jotta kun se tekee Taiwanin haltuunoton, niin Yhdysvallat ei tule väliin.
Penttilän mukaan Kiina myös tukee Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, vaikkakaan se ei ollut innostunut asiasta ja toivoi että sota olisi mennyt nopeammin ohitse.
– Mutta tällä hetkellä Kiina tukee siksi, että sota pitää Yhdysvaltoja Euroopassa. Se estää Yhdysvaltoja keskittämästä vielä enemmän voimia Kiinan patoamiseen, Penttilä sanoo.
Katso Penttilän Ykkösaamu-haastattelu kokonaisuudessaan tästä: