Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis tietää, miksi lastenmusiikkia tarvitaan. Orkesteri on kiertänyt Suomea jo 25 vuotta.
Avaa kuvien katselu
Loiskis harjoittelee treenitilassaan Jyväskylän Villa Ranassa. Kuvassa (vasemmalta oikealle) kapellimestari ja taiteellinen johtaja Pekka Nättinen sekä muusikot Leevi Pukki, Tomi Nurmi ja Marianne Oivo. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Lastenmusiikkiorkesteri-Loiksis viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan.
- Orkesterin jäsenet kertovat, että lastenmusiikissa parasta on vuorovaikutus lasten kanssa.
- Loiskis on Suomen ainoa, valtion rahoittama lastenmusiikkiorkesteri.
- Valtion rahoitus mahdollistaa orkesterille edulliset esiintymiset esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja tapahtumissa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Lastenmusiikin tehtävä on antaa lapsille kipinä taide-elämysten kokemiseen.
Näin lastenmusiikin merkitystä pohtii jyväskyläläisen lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen muusikko Tomi Nurmi.
– Ilman kipinää ei syty liekkiä, joka palaa koko elämän, hän sanoo.
Loiskis on ilahduttanut lapsia ja lastenmielisiä ympäri Suomea jo 25 vuotta.
Loiskis on Suomen ainoa, valtion rahoittama lastenmusiikkiorkesteri.
Nurmen lisäksi Loiskikseen kuuluvat muusikot Marianne Oivo ja Leevi Pukki sekä kapellimestari ja taiteellinen johtaja Pekka Nättinen. Orkesterin tuottajana toimii Oskar Tunderberg.
Avaa kuvien katselu
Marianne Oivo on ollut mukana Loiskiksessa vuodesta 2012 alkaen. Kuvassa peilistä heijastuva Tomi Nurmi (vas.) on aloittanut orkesterissa vuonna 2005 ja hänen vieressään seisova Leevi Pukki (oik.) vuonna 2022. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Loiskis on saanut museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoittamiseen tarkoitettua VOS-rahaa vuodesta 2003.
– Rahoitus mahdollistaa sen, että voimme esiintyä edullisesti siellä, missä meitä eniten tarvitaan: päiväkodeissa, kouluissa ja muissa tapahtumissa, Pekka Nättinen sanoo.
Monipuolista musiikkia ja korvaamattomia reaktioita
Pekka Nättinen on ollut mukana Loiskiksessa sen perustamisesta asti. Hänestä tuli orkesterin kapellimestari vuonna 2005 ja taiteellinen johtaja vuonna 2021.
Nättisen mielestä parasta lastenmusiikissa ovat yleisöt.
– Yleisöt ovat aivan upeita, ja se on iso juttu. Samoin vuorovaikutus heidän kanssaan. Se on ihan parasta.
– On korvaamatonta nähdä lasten reaktiot, sanoo Marianne Oivo.
Videolla Pekka Nättinen kertoo kaksi mieleenpainunutta keikkamuistoa.
Pekka Nättinen muistelee hauskoja kommelluksia keikkalavoilta. Video: Niko Mannonen / Yle
Tomi Nurmi ja Leevi Pukki nostavat esille myös lastenmusiikin monipuolisuuden.
– Radiossa soiva pop-musiikki ei ole monipuolista, mutta lastenmusiikki on, Pukki sanoo.
Nurmen mukaan lastenmusiikki voi olla genreltään mitä tahansa, mikä tekee siitä muusikon näkökulmasta erityisen hienoa.
Lapset jäävät usein huomiotta
Loiskis kiertää esiintymässä ympäri Suomea esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, erilaisissa tapahtumissa ja festivaaleilla. Lisäksi sillä on vuosittain useita ilmaiskonsertteja.
Keikkailun mahdollistaa valtiolta saatu rahoitus. Valtio rahoittaa orkesteria 170 000 eurolla vuodessa.
Rahoitus kattaa kolmanneksen orkesterin kuluista. Lisäksi orkesteria rahoittaa Jyväskylän kaupunki.
Loiskiksen tuottajan Oskar Tunderbergin mielestä lastenmusiikin rahallinen tukeminen on tärkeää, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus päästä kokemaan kulttuuria.
– Lapset jäävät usein huomiotta, kun on puhe kulttuurista tai taiteesta. Usein ajatellaan maksavia, äänestäviä asiakkaita. On tärkeää huomioida myös lapset.
Videolla Oskar Tunderberg kertoo, miksi lastenmusiikki on hänen mielestään tärkeää.
Oskar Tunderbergin mielestä on tärkeää tehdä musiikkia, joka koskettaa lasten sielunmaisemaa. Video: Niko Mannonen / Yle
Marianne Oivo muistuttaa, että YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksessa sanotaan, että lapsella on oikeus leikkiin, taiteeseen ja kulttuuriin. Sen takia myös lastenmusiikkia tarvitaan.
Leevi Pukin mielestä lastenmusiikin merkitys korostuu entisestään ajassa, jossa lapsuus tuntuu koko ajan lyhenevän.
– Koetetaan suojella lapsuutta niin kauan kuin mahdollista.
– Ei ole kiire aikuisuuden huoliin ja paineisiin. Lastenmusiikki on suunniteltu siitä lähtökohdasta käsin, Tunderberg jatkaa.
Loiskiksen 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on tänä vuonna julkaistu Siksi oLi LoiskiS -historiikki sekä näyttely. Näyttely on nähtävissä Aalto2-museossa Jyväskylässä.
Lisäksi Loiskikselta on tulossa myöhemmin tänä vuonna juhlalevy ja juhlakonsertti. Loppuvuodesta on tarkoitus julkaista myös orkesterista kertova dokumenttielokuva.
Kuuntele alta Loiskiksen musiikkia:
100 lastenlaulua: Loiskis: Aakkoset
Loiskis esittää laulun Aakkoset. Säv. Esa Pakarinen, san. Jukka Itkonen, sov. Pekka Nättinen (C) Manus Esa Pakarinen Junior.
100 lastenlaulua: Loiskis: Manne mato
Loiskis esittää laulun Manne Mato. Säv. trad., san. Pirjo Taponen, sov. Pekka Nättinen.