Häikäilemätön petosnainen lähetti presidentille armohakemuksen, jossa pitkälti kiisti törkeän rikoksensa.


Presidentti Alexander Stubb on armahtanut virkakautensa aikana jo kaksi rikollista. Joel Maisalmi
Törkeästä petoksesta tuomittu 38-vuotias nainen pyysi Tasavallan presidentti Alexander Stubbilta armahdusta erikoisin sanakääntein. Hän vetosi oikeuden virheisiin ja siihen, ettei vankila sovi hänelle.
Asiat selviävät Iltalehden pyytämästä armahdushakemuksesta. Naisen hakemuksesta on salattu merkittävä osa. Niinpä on mahdotonta sanoa, mikä seikka oli lopulta se, mikä sai Stubbin heltymään
Julkisissa osiossa nainen yhtä kaikki väittää, että hovioikeuden hänelle langettama tuomio ei ole oikea. Hänen mielestään hovioikeus ei käsitellyt kaikkia todisteita tai sellaisia seikkoja, jotka olisivat olleet naisen edun mukaisia.
Nainen käytännössä kiistää hänelle tuomitun rikoksen ja väittää, että kyse oli huolimattomuudesta.
– Kadun suuresti sitä, että kirjoitin nimeni huolimattomuudestani asuntokirjapapereihin auttaessani vanhaa miestä, kun hän itse pyysi, nainen kertoo hakemuksessaan.
Hän kertoo selvittäneensä asiaa lakipuhelimesta ja kaupanvahvistajalta, mutta poliisi päätyi eri kannalle kuin mitä hänelle oli aiemmin sanottu.
Haluaa takaisin töihin
38-vuotiaan petosnaisen armohakemuksesta on mustattu merkittävä osa. Oikeusministeriö
Nainen korostaa olevansa kova tekemään töitä ja haluaisi palata takaisin hoitoalan työtehtäviin. Hän kertoo, että vapaudessa hänellä olisi jo valmiina työpaikka.
– Haluan palata samaan työhön takas, näyttää, että olen virheestä huolimatta tasa-arvoinen kansalainen, johon voi edelleenkin luottaa.
Viimeisenä hakemuksensa julkisena kohtana nainen nostaa esille vankilassa saamansa palautteet.
– Minulle on sanottu myös täällä [––], että minun asenteeni eikä tyylini sovi tänne vankilaan ollenkaan.
Häikäilemätön teko
Valtioneuvosto vastaanotti naisen hakemuksen tänä kesänä. Oikeusministeriö
Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio kertoo hyvin eri tarinaa tapahtumista.
Hoiva-avustajana työskennellyt nainen tutustui iäkkääseen uhriin, kun tämä oli hetkellisesti espoolaisessa hoivakodissa asiakkaana. Hän uskotteli miehelle, että on saamassa ison perinnön ja sai miehen auttamaan häntä velkojen kanssa.
Naisen onnistui saada uhrin tililtä omaan käyttöönsä ja velkoihinsa yhteensä noin 180 0000 euroa. Lisäksi mies luovutti naiselle kolmen huoneiston asunto-osakkeet. Niiden arvo oli lähes 1,5 miljoonaa euroa.
Uhri luovutti naiselle suurimman osan omaisuudestaan.
Nainen oli velkakierteessä ja peliongelmainen. Hän käytti rahat uhkapeleihin ja velkojen maksuun.
– [Naisen] toiminta on ollut häikäilemätöntä ja teko on ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä, linjasi käräjäoikeus tuomiossaan.
Nainen sai kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaisen tuomion törkeästä petoksesta.
Samaan lopputulokseen päätyi hovioikeus 11. marraskuuta 2024 antamassaan tuomiossa.
Hovioikeus että uhrin aktiivisuus ja myötävaikutus tai naisen auttamistarkoitus eivät antaneet aihetta rangaistuksen alentamiseen. Hovioikeuden mukaan nainen sai lukuisilla teolla huomattavaa hyötyä ja hyväksikäytti näin iäkästä uhria.
Armoa vain yhdelle
Tasavallan presidentti Alexander Stubb armahti tätä nykyä 38-vuotiaan naisen 17. lokakuuta antamallaan päätöksellä.
Nainen vapautuu ehdonalaiseen vapauteen 13. kesäkuuta 2026. Päätöksessä ei ole tarkkoja perusteita armahtamiselle.
Samana päivänä presidentti päätti hylätä useita armoanomuksia. Armoa ei herunut esimerkiksi Katiska-vyyhdissä tuomitulle Janne ”Nacci” Tranbergille, Puolustusvoimien entiselle tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff tai elinkautisvanki Pasi Rädylle.
Edellisen kerran Stubb armahti rikollisen kesällä 2024. Tuolloin presidentti armahti törkeästä huumausainerikoksesta tuomitun miehen.
Mikä armahdus?
Perustuslaki säätää armahdusoikeudesta.
Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa saatuaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain.
Armahdusanomukset valmistellaan oikeusministeriössä presidentille esiteltäväksi. Oikeusministeriö hankkii tarvittavat lausunnot esimerkiksi vankilan johtajalta tai vankiterveydenhuollolta.
Armahdusta voi anoa tuomittu itse, yksityinen henkilö, yhteisö ja viranomainen tai joku muu, oikeusministeriö kertoo.
Yleisestä armahduksesta on perustuslain mukaan säädettävä lailla.