Tokoinrannassa on harmaata ja hiljaista sateisena päivänä, mutta ei välttämättä kovin kauaa, jos kaupungin suunnitelmat tulvaporttien rakentamisesta etenevät.
Alueella tehtyjen melumittausten mukaan tulevat paalutustyön äänet voivat nousta aina 110 desibelin korkeuteen.
Tämä on jo ennakkoon herättänyt närää lähialueen toimijoissa.
Vesiluonnon puolesta ry ja Helsingin työväenyhdistys ry jättivät maanantaina Vaasan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa yhdistykset vaativat töiden välitöntä keskeyttämistä alueella.
Yhdistyksillä on kaksi päähuomiota. Toinen koskee työmaan tulevan porapaalutuksen melua ja toinen sumppuun jääneitä kaloja.
Eläintarhanlahden ja Töölönlahden välissä ui valtava määrä pieniä kaloja, jotka eivät pääse etenemään kummallekaan vesialueelle.
Kaupungin mukaan kalojen etenemistä on jo helpotettu.
– Perjantaina vesialueen samentumista estäviä silttiverhoja on aukaistu niin, että kalat pääsevät paremmin liikkeelle niin halutessaan, sanoo Töölönlahden tulvasuojelu -projektin päällikkö Juuso Luoto.
Melu on kuitenkin edelleen alueen toimijoiden huolena.
Hakaniemessä ollaan pettyneitä kaupungin toimintaan
Helsingin työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Osku Pajamäen työhuone sijaitsee Paasitornissa, tulvaporttityömaata vastapäätä, Eläintarhanlahden toisella puolella. Siellä kaupungin toiminta sapettaa.
Pajamäen mukaan Helsingin kaupunki ei ole ollut yhteydessä lähialueen toimijoihin.
– Olisin pitänyt viisaana, että lähikiinteistöjen kanssa olisi kommunikoitu. Kaupungin kanssa olisimme voineet käydä läpi mahdollisia meluhaittoja mittausten perusteella sekä aikataulutusta että hälventää epätietoisuutta, hän listaa.
Avaa kuvien katselu
Osku Pajamäki kertoo saaneensa tulvaporttityömaasta tietoa ympäristöjärjestöiltä, ei kaupungilta. Kuva: YLE/Rose-Marie Sundström
Vaikka paalutustyö ei ole vielä alkanut eli konkreettisia työn ääniä ei ole vielä kukaan kuullut, pitää valitus tehdä jo etukäteen melumittausten perusteella.
– Silloin kun työt ovat alkaneet ja melu on häiritsevää, on liian myöhäistä valittaa, Pajamäki lisää.
Samanlaista huolta on ollut myös kokous- ja juhlatila Tokoinrannassa. Sen omistavan Hiiohoin toimitusjohtaja Henri Sunin mukaan toistaiseksi kaupungilta ei ole tullut mitään tietoa eikä ilmoitusta työmaahan liittyen.
– Olisi hienoa jos suunnitelmista olisi voinut puhua etukäteen kaupungin kanssa ja sopia esimerkiksi siitä, milloin paalutuksia tehdään, Suni sanoo.
Yhteistyö kaupungin kanssa on Sunin mukaan aikaisemmin ollut toimivaa, mutta uusi tilanne huolettaa. Pelkona on, että työmaan äänet estävät osan ravintolantoiminnasta. Kyseessä on kuitenkin monen ihmisen elannosta, hän kuvailee.
Paalutusaikataulut vielä suunnittelussa
Töölönlahden tulvasuojelu -projektin päällikkö Juuso Luoto on harmissaan siitä, että kaupungin toiminta on herättänyt mielipahaa alueen toimijoissa. Hän selventää, että paalutusta tehdään vesiluvassa määrätyllä aikavälillä. Käytännössä tarkempaa aikataulusta ei ole vielä olemassa, hän kertoo.
– Työaikainen suunnittelu on vielä käynnissä ja tarkkoja päiviä ei tällä hetkellä ole edes tiedossa.
Tulvaportitusta tehdään tiukasti myös Finntraficin sanelemien aikataulujen puitteissa. Virasto määrittelee sen milloin junaradan läheisyydessä saa tehdä töitä. Luoto ei näe, että prosessissa olisi tehty jotain väärin.
– Tässä on menty kuten tapana on ollut. Mutta paremmin olisimme voineet toki tiedottaa, jos tältä nyt eri toimijoista tuntuu.
Hän toivoo, että tämänkaltaisissa tilanteissa kaupunkiin päin oltaisiin yhteydessä. Luoto kertoo, että urakoitsijoiden kanssa mielellään järjestetään katselmuksia, jossa käydään läpi työmaan aikataulua ja vaiheita.
– Yleensä pitää tehdä kompromisseja – ja silloin pitää edetä viranomaismääräysten mukaan. Kuitenkin aina on kaikesta selvitty, Luoto lisää.
Salakat ovat sillan alla syysvaelluksella
Ja sitten ne kalat! Vesiluonnon puolesta ry ja Helsingin työväenyhdistys ry ovat siis huolissaan myös työmaa-alueelle sumppuun jääneistä kaloista.
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalastusmestari Petri Savola ei kuitenkaan ole huolissaan. Hänen mukaansa Eläintarhanlahden ja Töölönlahden välisen sillan alle parveilemaan jääneet särkikalat, todennäköisesti salakat, käyttäytyvät lajityypillisesti.
– Eivät ne ole uineet sinne pakotettuina, vaan ihan omasta tahdostaan, Savola rauhoittelee.
Avaa kuvien katselu
Särkikalat uivat vastavirtaan sillan alla, suojassa esimerkiksi linnuilta. Kuva: Olli-Pekka Kursi / Yle
Kysymyksessä on siis särkikalojen syysvaellus. On aivan normaalia kalojen käyttäytymistä, että ne suojautuvat uhkilta, kuten linnuilta, uimalla esimerkiksi laitureiden tai siltojen alle, Savola kertoo.
Vastavirtaan uivat kalat todennäköisesti kääntyvät pois ja uivat merelle viimeistään siinä vaiheessa, kun ruokaa ei ole tarpeeksi tai kun vesistö ympärillä alkaa jäätyä.
– En tiedä kuinka paljon sitä kalaa harmittaa että se ei pääse eteenpäin. Kyllä se sitten kääntyy ja lähtee toiseen suuntaan, kun tarpeeksi ottaa päähän. Keväällä uoman tulisi kuitenkin olla jo auki, jotta kevätkutuisten kalojen nousu Töölönlahdelle on mahdollista, Savola lisää.