Huomenna kerron kaiken -romaani on haikeansävyinen tilitys eletystä elämästä.
Kirjailija Juha Itkonen taitaa eläytymisen taidon. Kuva: Tero Ahonen
Arvio
Anelma Järvenpää-Summanen
Tuottelias kirjailija Juha Itkonen (s. 1975) on kirjoittanut perheistä, omastaankin. Kokemusta neljän lapsen isällä on.
Uusimmassa teoksessaan hän siirtyy siitä roolista kauas. Huomenna kerron kaiken -romaanissa tarinaansa kertoo seitsemänkymppinen sitoutumiskammoinen mies.
Rakkauselämänsä tämä antikvariaattia pitävä Lasse on hoitanut käytännöllisesti, samaan tapaan kuin nauttii kirjallisuudesta ja hyvistä ruoista ja viineistä. Vain Marja on ollut poikkeus, oli sitä jo nuorena.
Marja tuli työläistausta, Lassea alempaa, mutta tähtäsi ylöspäin. Viisikymppisinä he kohtaavat uudelleen. Marja, nyt opettaja ja kahden pojan äiti, valmistelee avioeroa Nokian johtoportaaseen edenneestä miehestään. Eräänä pakkaspäivänä hän poikkeaa merkkivaatteissaan Lassen antikvariaattiin.
Alkaa intohimoinen rakkaussuhde, joka vähitellen saa Lassen tajuamaan perimmäisen kaipuunsa. Elämä on kuitenkin mutkikas pelialusta. Elämän sattumusten ohella tapahtumia ohjaa mieli; elettyjen vuosien solmut ja velvoitteet.
Lassen henkilökuvaa täydentää myös antikvariaatissa autteleva Hansson, johon Lasse suhtautuu isällisesti. ”Koska en ollut rikkonut häntä, saatoin parantaa.” Virke avaa paljon sanojan omasta lapsuudesta.
Ihailin aikoinaan Itkosen esikoisromaania Myöhempien aikojen pyhiä (Tammi, 2003), aloittelevan kirjailijan kykyä eläytyä kahden Salt Lake Citystä saapuneen mormoninuorukaisen lähetystyöhön Suomessa. Vastaava eläytyminen itsestä poikkeavaan kohtaloon onnistuu uutuudessakin.
Luin rinnalla Petri Tammisen Sinua, sinua (Otava, 2025). Myös se kuvaa nuoruuden rakkautta myöhemmästä perspektiivistä. Teokset ovat hauskasti päinvastaiset. Kun Tamminen tiivistää äärimmäisesti, Itkonen laventaa perusteellisuuteen ja toistoihin.
Yksityiskohtaisuus välillä miltei pitkästyttää, mutta ei kannata harppoa yli, ettei menetä hyvin nähtyjä ja perusteltuja mielteitä. Kultivoituneen miehen haikeansävyinen tilitys on avoin keskustelukumppani.
Näkemyksistä voi olla monta mieltä, mutta niitä vasten voi verrata omaa ajatteluaan, omia valintojaan. Itkosen suorituksesta voisin hyvin antaa Finlandia-ehdokkuuden, jonka hän on saanutkin kahdesti aiemmin, ensi kerran heti esikoisellaan.
Juha Itkonen: Huomenna kerron kaiken. 348 sivua. Gummerus. Kuva: Gummerus