Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat tutkineet alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitoja Suomessa. Lähes 60 prosentilla taidot ovat korkeintaan tyydyttävät.
Avaa kuvien katselu
Moni korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosia opettelua ennen kuin kriittisen ajattelun taidot ovat hyvällä tasolla. Kuvituskuva Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Monella suomalaisella korkeakouluopiskelijalla on vajavaiset kriittisen ajattelun taidot.
- Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat tutkineet kriittistä ajattelua yhdessä yhdysvaltalaisen kumppanin kanssa.
- Suomalaisilla opiskelijoilla on keskimäärin yhdysvaltalaisia paremmat kriittisen ajattelun taidot opintojen alkuvaiheessa. Alemman korkeakoulututkinnon loppuvaiheessa merkittäviä eroja ei enää ole.
- Itä-Suomen yliopiston professorin mukaan Suomessa pitää kiinnittää huomiota kriittisen ajattelun taitojen opetteluun.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien pitäisi opettaa kriittisen ajattelun taitoja. Yli puolella alempaa korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista on korkeintaan tyydyttävät taidot.
Näin sanoo Itä-Suomen yliopiston yliopistopedagogiikan professori Heidi Hyytinen. Itä-Suomen yliopisto on tutkinut opiskelijoiden kriittistä ajattelua yhdessä Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen Council for Aid to Educationin kanssa.
Kriittinen ajattelu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen pystyy arvioimaan erilaisia tietolähteitä, analysoimaan tietoa sekä hyödyntämään tietoa ongelmien ratkaisemisessa ja johtopäätösten tekemisessä.
Suomalaisilla opiskelijoilla on korkeakouluopintojen alussa keskimäärin paremmat kriittisen ajattelun taidot kuin yhdysvaltalaisten verrokkiyliopistojen opiskelijoilla. Alemman korkeakoulututkinnon loppuvaiheessa merkittävää osaamiseroa ei enää ole.
Hyytisen mukaan eron tasoittumista voi selittää se, että Yhdysvalloissa alempi korkeakoulututkinto kestää yleensä neljä vuotta eli vuoden pidempään kuin Suomessa.
– Yksi vuosi voi olla aika merkityksellinen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kriittisen ajattelun kehittyminen vaatii aikaa.
Miten kriittistä ajattelua voi mitata? Professori Heidi Hyytinen kertoo
Professori: ”Meillä on paljon työtä edessä”
Suomalaisten korkeakoulujen ei tulisi luottaa siihen, että opiskelijoiden kriittinen ajattelu kehittyy itsestään ajan kuluessa.
Erityisesti monella ammatillisen koulutuksen kautta korkeakouluun tulleella opiskelijalla on vajavaiset kriittisen ajattelun taidot vuosienkin korkeakouluopiskelusta huolimatta. Lukiokoulutus kehittää taitoja keskimäärin enemmän.
– Meillä on paljon työtä edessä. Meidän pitäisi opettajina kiinnittää enemmän huomiota siihen, että tarjoamme aidosti mahdollisuuksia harjoitella monipuolisesti erilaisia kriittisen ajattelun taitoja, Hyytinen sanoo.
Käytännössä korkeakouluissa pitäisi Hyytisen mielestä opetella enemmän tiedon analysointia, arviointia ja soveltamista, johtopäätösten tekemistä sekä varsinkin argumentointia.
Suomalais-yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistui noin 2 500 opiskelijaa Suomesta ja noin 50 000 Yhdysvalloista. Tutkijat antoivat opiskelijoille kriittistä ajattelua vaativia monivalinta- ja esseetehtäviä, joiden avulla he pystyivät mittaamaan osallistujien todellista osaamista.