Tšekkiläinen Škoda täyttää tänä vuonna 130 vuotta, mitä juhlistetaan monin eri tavoin. Juhlaversioiden ohella Škoda on tänä vuonna esitellyt historiallisia mallejaan nykyiseen Modern Solid -muotokieleen muutettuina. Viimeisin niistä on hauska ja käytännöllinen visio siitä, miltä 1000/1100 MBX näyttäisi nykyaikaisena versiona.
Tyylikäs Škoda 1000 MBX on todellinen harvinaisuus yhtiön historiassa. Sen perustana on ensimmäinen itsekantavalla korilla varustettu takamoottorinen 1000 MB. Škodalla oli 1960-luvulla monta muutakin ajatusta uudeksi automalliksi, mutta Neuvostoliiton säännöstelyn alla Škodalle suotiin mahdollisuus vain takamoottorisen auton valmistukseen.
Mallisarjaa valmistettiin yli 440 000 kappaletta, joista vajaa prosentti oli kaksiovisia MBX-malleja. Kaksiovinen 1000 MBX esiteltiin vuonna 1966, ja kaksi vuotta myöhemmin oli vuorossa tehokkaammalla moottorilla varustettu 1100 MBX. Ensin mainittua tehtiin 1 403 kappaletta ja jälkimmäistä vain 1 114 kappaletta. Erityispiirteenä olivat ovet ilman ikkunankehyksiä ja keskipilarin puuttuminen.
Alkuperäisessä MBX:ssä yhdistettiin tyyli ja arkipäivän käytännöllisyys urheilullisuuteen. Samaan ovat pyrkineet kaksi Škoda Auton muotoilijaa modernissa tutkielmassaan. Korin muotoilusta vastannut Antti Savio kertoo pitävänsä autojen muotoilun lisäksi arkkitehtuurista. Hän kertoo hakeneensa innoitusta tutkielmaan monien rakennusten ja esineiden tyylistä. Niinpä tutkielman rohkeat linjat ovat osin epäsovinnaisia.
Vaikka ulkonäkö ei ole retroa, siinä on paljon myönnytyksiä alkuperäisen MBX:n suuntaan, kuten etuvalojen sijoitus konepellin linjan yläpuolelle ja takapilarin muoto. ”Tutkielmassa ei ole perinteistä takaikkunaa, minkä avulla saimme siihen lisää tavaratilaa ja samalla urheilullisen ulkonäön. Takakamera korvaa ikkunan”, kuvailee kompakteja 1960- ja 1970-luvun porrasperäisiä coupeja harrastava Savio.
Yhdessä sisätilat luoneen David Stinglin kanssa Savio työskenteli 1000 MBX -vision kanssa kolmesta neljään viikkoa. ”Tapasimme pari kertaa viikossa, jolloin keskustelimme, miten sisätilat yhdistetään ulkonäköön niin, että toteutamme Škodan nykyistä muotoilufilosofiaa.
”Ensimmäiset skissit olivat vain ajatuksia paperille. Yhden pääidean sain ollessani nauttimassa lasillista viiniä baarissa. Pyysin tarjoilijalta paperia, ja luonnostelin nopeasti ajatukseni sille”, Savio kertoo tutkielman synnystä.
Sillä välin Stingl alkoi tehdä sisustusta suoraan 3d-ympäristöön, joka on hänen erikoisalaansa. Hän aloitti kokonaisuudesta ja siirtyi vähitellen yhä pienempiin yksityiskohtiin. Lopputulos on hieno yhdistelmä tyylikästä urheilullisuutta ja käytännöllisyyttä aidossa Škodan Modern Solid -hengessä.
Sisätilat ovat urheiluautomaisesti 2+2-tyyliset. Edessä sähköauton tasainen lattia sallii leveän mukavan penkin, kun taas takana on erilliset istuimet. Takaa saranoidut takaovet auttavat autoon kulkua. Myönnytys alkuperäiselle MBX:lle on siinä, ettei ohjaamossa ole keskikonsolia. Takapenkin saa taitettua eteen, jolloin tilaa on riittävästi polkupyörälle tai melkoiselle määrälle harrastevälineitä.
Tutkielman ulkonäön luonut Antti Mikael Savio valmistui Lahden muotoiluinstituutista, minkä jälkeen opinnot jatkuivat London’s Royal College of Artissa. Jo opintojen aikaan Savio teki freelance-töitä useille autovalmistajille. Sen jälkeen hän asettui Tšekkiin, missä hän on työskennellyt Škodalla jo 17 vuotta. Hän oli mukana Vision O -tutkielman luomisessa, ja onpa yksi yhtiön kevytmetallivannekokoelmista saanut nimensä Saviolta.
