Satakuntalainen sokerijuurikaspelto kätkee sisäänsä erikoisuuden. Siitä viestii metallisen aidan rajaama hautakivi keskellä peltoa Nakkilan Leistilässä.
Avaa kuvien katselu
Surullisesta onnettomuudesta kertova muistomerkki seisoo neljän sisaruksen omistamalla pellolla. Kuvassa Helena Koivisto ja Heikki Knihti. Kuva: Jari Pelkonen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Nakkilan Leistilässä on muistomerkki keskellä peltoa. Paikalla tapahtui lentokoneonnettomuus toukokuussa 1947.
- Myrsky-hävittäjä putosi kesken ilmataisteluharjoituksen. Sen ohjaaja, kapteeni Kauko Ikonen, kuoli onnettomuudessa.
- Koneen on arvioitu uponneen saviseen peltoon monien metrien syvyyteen, eikä sitä ole saatu nostettua koskaan.
- Geologi Maarit Saresman mukaan savikerrokset voivat olla häiriintymisherkkiä. Ison kappaleen iskeytyminen peltoon voi aiheuttaa sen, että savi menettää lujuutensa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Satakunnassa, Nakkilan Leistilässä, seisoo keskellä peltoa metallisen aidan rajaama hautakivi. Paikkaa on kutsuttu jopa Suomen pienimmäksi hautausmaaksi.
Varsinainen hautausmaa se kuitenkaan ei ole, vaan virallisesti kyseessä on muistomerkki.
Hautakiven kohdalla, savikerrosten alla, on onnettomuuskone lentäjineen.
Avaa kuvien katselu
Muistomerkin alla on ollut kone lentäjineen jo lähes 80 vuotta. Kuva: Jari Pelkonen / Yle
Lento-onnettomuus sattui toukokuussa 1947. Myrsky-hävittäjä joutui onnettomuuteen kesken ilmataisteluharjoituksen, jossa koneen ohjaaja, kapteeni Kauko Ikonen, seurasi valtavalla vauhdilla pakenevaa maalikonetta.
Jo ilmassa tapahtui yllättäen jotain kohtalokasta. Koneen osat sinkoilivat, ja lopulta Ikosen lentämä kone putosi keula edellä maahan.
Kone iskeytyi nakkilalaiseen peltoon monien metrien syvyyteen.
Kone ja lentäjä käytännössä katosivat, eikä kumpaakaan ole koskaan saatu nostettua.
Avaa kuvien katselu
Myrsky-hävittäjille tapahtui runsaasti onnettomuuksia. Kapteeni Per-Erik Soveliuksen lennolla polttoaine loppui pääsäiliöstä ja pakkolasku epäonnistui 1943. Lentäjä loukkaantui vakavasti. Kuva: Vapriikki / FinnaTärisevä kone kuin kaira
Peltoon hävinnyt kone tuntuu erikoiselta mysteeriltä. Miten näin suuren kappaleen sujahtaminen saviseen peltoon voi olla edes mahdollista?
Geologian tutkimuskeskuksen geologi Maarit Saresmalle Nakkilan peltoon sujahtanut lentokone on uusi asia.
– Todella erikoinen tapaus. Tällaisia on kuulemma tapahtunut toisen maailmansodan aikana. En kuitenkaan tiedä vastaavaa onnettomuutta Suomessa.
Maallikon näkökulmasta pellon materiaali tuntuu kovin kiinteältä. Pinnassa on usein kuivakuorikerros, joka tarkoittaa kuivahtanutta savea. Sen alla oleva savi voi olla hyvin pehmeää.
Saresma ei ole käynyt tapahtumapaikalla, mutta on löytänyt kairauksia, jotka on tehty lähellä Nakkilan onnettomuuspaikkaa.
– Keskimäärin saven paksuus on lähistöllä 15 metriä, mutta kerrostumia ei voi tietää tarkasti ilman tutkimuksia.
Myrsky-koneet
- Valtion lentokonetehdas sai ennen talvisotaa tehtäväksi kotimaisen hävittäjän suunnittelun.
- Myrsky-hävittäjän prototyyppi teki ensilentonsa 23.12.1941. Virallisesti koelennot aloitettiin keväällä 1943.
Koelennoissa tapahtui useita onnettomuuksia, jotka johtivat kahden koelentäjän kuolemaan ja yhteen vakavaan loukkaantumiseen. - Onnettomuudet seurasivat myös valmistunutta konetyyppiä, ja Nakkilan onnettomuus päätti kokonaan sen lennot.
- Silminnäkijähavainnon mukaan Nakkilassa koneesta irtosi epämääräisesti vaappuva osa, joka näytti leijuvan ilmassa koneen maahan syöksymisen jälkeenkin.
Törmäystä seurasi maata tärähdyttänyt räjähdys, jolloin osia sinkoutui putoamispaikalta ilmaan. Tällöin siivet lienevät katkenneet, sillä niiden osia löydettiin pellolta runsaasti. - Kone oli vajonnut savipellossa näkymättömiin. Kuopasta kuului ääni, joka kuulosti siltä kuin moottori olisi käynyt edelleen heikosti.
- Satakunnan Kansa (15.5.1947) kertoi lentokoneen pelastusoperaatiosta. Lehden mukaan kaivauksia oli tehty noin kahdeksan metrin syvyyteen, mutta uponneesta koneesta ei löydetty jälkeäkään.
Lähde: Väitöskirjatutkija Teemu Väisänen Turun yliopistosta
Avaa kuvien katselu
Yksi Myrsky-hävittäjistä tuhoutui 6.5.1943. Kuva: Vapriikki / Finna
Saresman mukaan savikerrokset voivat olla sensitiivisiä eli häiriintymisherkkiä. Kovalla voimalla iskeytyvä kone saattaa läpäistä savea helpostikin.
– Jos sensitiivistä savea häiritään, se voi menettää lujuutensa. Silloin isokin kappale voi tunkeutua maahan.
Aikalaiskertomusten mukaan moottori kävi yhä jouduttuaan maanpoveen.
– Jos kone on tärissyt, on se ehkä toiminut kuin kaira ja tunkeutunut yhä syvempiin maakerroksiin, Saresma arvelee.
Avaa kuvien katselu
Muistomerkin laatta kertoo Ikosen kohtalon ja tarinan muistomerkin takana. Kuva: Jari Pelkonen / Yle”Tuntuu surulliselta”
Leistilän pelto on nyt syyskuosissa. Tieltä on jonkin verran matkaa muistomerkille.
Pellon nykyiset omistajat muistelevat ensimmäistä kosketustaan muistomerkkiin.
– Olemme varmaan keränneet pellosta kiviä ja ihmetelleet muistomerkkiä, kertoo Heikki Knihti.
Videolla Heikki Knihti muistelee kuulemiaan tarinoita tapahtumista.
Video: Jari Pelkonen / Yle
Knihtin ja Helena Koiviston isoisä osti pellon 1980-luvulla. Nyt neljä sisarusta omistaa perimänsä pellon.
Pelto on vuokrattu sokerijuurikkaan viljelyyn.
Helena Koivisto kuuli myös lapsena tarinoita tapahtuneesta.
– Tuntuu surulliselta ajatukselta, ettei lentäjää koskaan löydetty.
”Lapsena sitä ei ehkä ymmärtänyt, mitä lopullisuus tarkoittaa”, muistelee lapsuuden tarinoita Helena Koivisto.
Video: Jari Pelkonen / Yle